perjantai 14. marraskuuta 2014

Ristiäiskynnet

Mistä tietää, että on toivoton tapaus? Ehkä siitä, että kriiseilee suunnilleen kokonaisen lomalauantain siitä, millaiset kynnet pitäisi laittaa miehen veljenpojan ristiäisiin. Kun aamulla pälkähti päähän että ai niin joo muuten, olenkin unohtanut ristiäiskynnet, ei sitä ajatusta sieltä enää poistettukaan ihan noin vaan (vaikka kyseiseen pienimuotoiseen perhejuhlaan oli vielä viikko aikaa). Pohdin asiaa enemmän tai vähemmän koko päivän kunnes sitten lopulta sain sovitettua oman ja miehen asun sävyt yhteen ja idean selkenemään. Sitten saattoi hengähtää ja kipaista rakkaan ystävän kanssa ansaitulle burger-aterialle raskaan päivän päätteeksi...

Tässä kynsijutussa on sellaisia puolia, joita ei ehkä aiemmin tullut ajatelleeksi. Nimittäin mitä enemmän oppii erilaisia tekniikoita, sitä enemmän on vaihtoehtoja, ja sen vaikeampi on valita. Ja jos sattuu olemaan yhtään jahkaamiseen ja päättämättömyyteen taipuvaista sorttia, arvannette lopputuloksen. Tai siis ei edes tarvitse arvata, tuossahan se lukee. Ristiäiskynsien seuraajia jahkasin ehkä kolme päivää, toki vähän vähemmän aktiivisesti... mutta kun edelliset alkaa kulahtaa, tarvitsee uuden idean ja niitä pitäisi herranen aika olla varastossa ettei aina joka kerta olisi samanlainen päänvaiva! Kyselen itseltäni alituiseen, voiko se nyt oikeasti olla niin tärkeää, mutta nähtävästi voi. Kun jostain innostutaan  niin sitten innostutaan täysillä.

PB076349
Mekkovalinnan ja miehen harmaan paita-kravatti-yhdistelmän inspiroimana päädyin siis lopulta kuorruttamaan kynnet hopeisella hiekkalakalla ja leimaamaan niihin mekonväriset leimat yhdellä mun suosikkikuvioistani. Tekstuurille leimaamisessa on jotain kauhean ihanaa, on niin jännää kuinka rosoinen pinta yhdistyy kivoihin kuvioihin. Nimettömistä tuli aksenttikynnet vaihtamalla sävyjen paikkoja. Käytin vähän mielikuvitusta ja laitoin pohjalle tuon leimaamiseen käytetyn fuksian ja päälle mikroglitteriä, joka ei aivan täsmännyt yksinään (eikä peittäisi ihan parilla kerroksella eikä mulla riitä hermo odotella viittä kerrosta kuivatellessa). Yhdistelmä oli ihan tarpeeksi lähellä oikeaa sävyä. Siihen päälle leima vielä mun suosikilla hopealakalla, joka on mun mielestäni ihan loistava leimalakka. Näin rinnakkain kun vertaa leimattujen lakkojen ominaisuuksia (eivät siis kumpikaan ole ns. virallisia leimalakkoja, mutta olen testeissäni huomannut molempien toimivan oikein hyvin siinäkin hommassa), näkee että hopea vähän levittää leimaa, tai oletettavasti siitä syystä sillä leimasta tulee massiivisempi kuin tuolla fuksialla. Mutta silti se on mun mielestä ihan loistava leimalakka, en osaa pitää tuota niin kamalan huonona puolena, kun se kuitenkin yhdistää yhteen lakkaan niin paljon hyviä ominaisuuksia.

PB086364

Eihän nämä ehkä mitenkään kovin poikamaiset olleet, kyseessä oli kuitenkin pojan ristiäiset, mutta mun värikriisimaailmaani ei kuulu sininen ja nämä sopi mun mekkooni, joten sikäli ne oli justiinsakin hyvät. Kynsistressin määrä oli luonnollisesti törkeästi ylimitoitettu siihen nähden, paljonko kukaan kiinnitti niihin huomiota (anoppi katsoi niitä kerran). Mutta eipä noita asioita muiden huomion määrällä taidetakaan mitata. Kunhan itse on tyytyväinen.

PB076353
Nämä kynnet kimalsi niin, ettei kamera tiennyt, minne tarkentaisi. Otin ihan ylivoimaisesti eniten kuvia ikinä, kun yritin saada tarkennuksen kohdilleen. Haasteensa kullakin, enpä olisi arvannut että kimallustakin voi olla liikaa :D Muualla elämässä  en ole tippaakaan kimalluksen perään,  mutta lakkaus on kyllä tylsä jos ei siinä ole yhtään glitterhärpäkettä mukana!

PB156406

IsaDora Sugar Nails 100 Diamond Crush | Color Club 987 On the Rocks | Gina Tricot 204 Berry | China Glaze 799 Pom Pom
+ Leima laatasta Konad M51

En kerta kaikkiaan saanut säädettyä valkotasapainoa niin että tuo China Glaze toistuisi oikean värisenä, tässähän se näyttää suunnilleen oranssilta vaikka on mielestäni enemmän pinkkiin päin, kyllä näillä lakkauksilla kuvaaminen vastustaa! Kuvausolosuhteet on täällä evakossa muutenkin vähän mitä on, mutta sånt är livet. Tai tietysti C’est la vie, koska huomenna pääsen erään pariisittaren käsipuolessa viilettämään piikkikoroissa ympäri kaupunkia. Hauskaa viikonloppua, chéries!

4 kommenttia:

  1. Oh daem! Hianot on! Hei JOS sä jokus satut matkustaa tännepäin, niin voisin antaa mun kynsilakkakokoelmani sulle. Se vaan homehtuu tuolla hyllyssä kun ketään (mua) ei jaksa enää kiinnostaa :P Muuten tiedän todellakin tuon tunteen koskien liikaa vaihtoehtoja mistä valita - koski se sitten ihan mitä vaan. Mulla on edelleenkin vaikeuksia löytää se täydellinen kalenteri. AINA SAMA JUTTU! Välillä toivon, että jokaiseen asiaan olisi olemassa vain yksi vaihtoehto - elämäni helpottuisi huomattavasti! Tosin se voisi olla vähän tylsää.. mutta toisaalta.. Helppoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten musta tuntuu että pitää varmaan lähtee käymään Örppöössä :D:D

      Joo mä oon aivan törkeen huono valitsemaan, se on varmaan joku sairaus... Sit vielä kun nää asiat on tälläsiä millä ei nyt oikeesti oo noinniinku MINKÄÄN kannalta mitään väliä niin ei luulis että on niin vaikiaa. Mutta on. Eikä helpotu vaikka kuinka yrittäis.

      Poista
  2. Onpa erityisen komiat! Jos joskus tarvin johonkin tilanteeseen jotain sävysävyyn pohdittua kynsitaiteilua, tiedän kelle soitan! Sitä mä vaan, että mil-lä saat pysymään _omat_ kynnet noin hyvässä kunnossa heppahommista huolimatta?

    -T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, joo teretulemast vaan koekaniiniksi.

      Eihän tosta nyt varsinaisesti näy se koko totuus mitä lakkojen alla piilee, ei noi nyt ihan täydellisessä kunnossa oo. Mutta sitä Trindin nail repairia oon nyt käyttänyt kovettamaan kynsiä ja kiinnittänyt pikkusen enemmän huomiota käsien hoitoon että rasvailis usein. Mutta tärkein varmaan on se että ne pysyy ees kohtuu hyvinä kun niitä lakkaa. Lakka suojaa kuitenki kaikilta kolhuilta. Ja ettei jää niillä repaleisilla lakoilla vanumaan kahdeksi viikoksi vaan tekee uudet lakkaukset kun alkaa vanhat repsottaa niin se vanha lakka ei pois lohkeillessaan vie mitään kynsimatskua... Eikä mulla nyt mitenkään hirveesti oo loppujen lopuks tällä hetkellä hepahomia kun ei oo tallivuoroja niin ehkä sekin vaikuttaa...

      Poista

Kerro!