sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Välipäiväsunnuntain sekalaiset höpinät

Välipäiviä kaikille! Joulu meni meillä perinteisissä merkeissä perheen parissa. Olin kyllä ollut ekstrakilttinä, sillä sain enemmän lahjoja kuin luulinkaan. Rakastan yllätyksiä ja niitäkin riitti paketeissa, ihanaa! Parhaisiin lahjoihin on kyllä kuulunut lomaillen läheisten kanssa vietetty aika ilman töitä ja aikatauluja, ihan tarpeeseen on tullut pieni talvinen breikki kiireen keskelle!

Myös nämä pienet karvakaverit ovat aiheuttaneet kohtuullisen paljon onnellisia huokauksia – näistä on otettu mallia lomapäivien kunniaksi:

PC236669PC236670

Liian söpöjä, sattuu vähän sydämeen! On se vaan niin ihanaa, kun menee nukkumaan ja hetken päästä jalkoihin kömpii pari pientä kisupatteria lämmittämään. Tulee sellainen olo, että jotain olen varmaan tehnyt oikein, kun kelpaan unikaveriksi. Ja välillä käy mielessä, miten outoa on oikeasti nukkua karvaisten eläinten kanssa sulassa sovussa samassa sängyssä. Mutta enimmäkseen ihanaa.

Askartelin vielä joulun kunniaksi parit teemakynnet. Tuli huomattua, että inspiraatiota löytyy kyllä tällaisiin lakkailuihin, kun on värit ja ideat ikään kuin valmiina. Pitänee panostaa jatkossakin jonkun sortin teemoihin, kun lakkauskriisi iskee. Seuraavana vuorossa uuden vuoden kynnet, sitten on hetki ystävänpäivää odotellessa (talvikynsiä tietysti sopisi siihen väliin, se on eri asia kuin joulukynnet!) ja keväästä ei vielä tiedäkään… synttärikynsiä sitten huhtikuussa :D No tässä nämä viimeiset joululakkaukset tälle vuotta:

PC226653PC276684

Näistä tykkäsin molemmista ihan tosi paljon! Candy cane –kynsien kuvausrekvisiitaksi pääsi yksi pieni jämpti-neitokin, ihan vähän vain nosti koirakuumetta tuo visiitti…

IMG_4047-1

Kuva: Mari

Pukinkontista paljastui tietenkin vähän myös kynsihärpäkkeitä ja niiden hankintaan oikeuttava lahjakorttikin löysi tiensä meikäläisen luo… Nyt vain keksimään niille jotain tekemistä!

Tässä tätä kirjoitellessa tuli näköjään vielä jotain liian ihanaa julkaistavaa!

PC286695

Oikeasti, voiko tämmösiä ollakaan? Söpöysyliannostus!

Nyt mua odotetaan jo muualle, joten tämä sekalainen sunnuntaipostaus saa nyt päättyä tähän. Toivottavasti teillä oli kiva joulu! Uutta vuotta odotellessa jatkan vielä lomailua, yhtä työpiipahdusta lukuun ottamatta saan vielä relailla yli viikon! Jeeeee!

lauantai 20. joulukuuta 2014

Joulukynsiä

Näin joulun alla kun on vietetty joitakin pikkujoulujuhlistuksia, olen päässyt haastamaan itseni punaisilla kynsillä. Tottahan pikkujoulukynsien pitää olla punaiset! Enkä taida olla kovin kotonani punaisissa kynsissä, siitä kertoo myös punaisten lakkojen vähyys lakkavarastoissani. Joitakin sopivia edes suunnilleen joulunvärisiä onneksi löytyi ja sain askarrella jotain kivaa. Ensimmäisellä kerralla mentiin hieman överiksi ja toisella kertaa onnistuin mielestäni aika hyvinkin. Vielä on kolmannet joulukynnet suunnitteilla, kun nyt vauhtiin on päästy niin pitäähän varsinaisenakin jouluna olla teemakynnet!

Ensimmäiset pikkujoulukynnet näpersin heppatyttöjen illanviettoon. Pienessä päässäni idea kuulosti tosi hyvältä, mutta lopputulos oli ehkä vähän liian täyteen ahdetun oloinen… Ihan hauskat niistä tuli kuitenkin ja näillä mentiin vielä pippaloiden jälkeenkin muutama päivä. Pitäisi vain muistaa, että näin kapeilla kynsillä tulee paristakin jutusta jo nopeasti yliannostus.

PB306486PB306488PB306509

Tuo punainen lakka kuivui kynnellä tummemmaksi kuin luulin ja punainen leima näytti sen rinnalla ihan vääränsävyiseltä. Itse asiassa tuon leimalakan sävy on “wine red”, mutta kuten näkyy, ei se viiniä ole paljon nähnytkään. Leimat ovat Konadin laatasta m3, jonka sain Marilta.

PC206642

H&M Ravishing Ruby | H&M Seductive Red | Konad Wine Red | Color Club On the Rocks | H&M Jo is in the House

Kappas, kun onnistuin ylivalottamaan tuon kuvan aika hienosti! No nyt siitä näkyy edes vähän punerrusta tuosta Konad-pullosta, joka näyttää ihan mustalta livenä. Ei uskoisi että tuosta pullosta tulee noin kirkkaan punaiset leimat! En tiedä, voiko kukaan ottaa mun kynsiharrastusta vakavasti kaikkien näiden Hennes-lakkojen kanssa, mutta voin kyllä kertoa että nämä lakkaukset kesti paljon kauemman kuin monet merkkimerkkilakoilla tehdyt… Tuo hopeinen hologlitter on ollut mun suosikkeja, mutta nyt huomasin sen paksuuntuneen jo aika kurjasti. Olen sitä yrittänyt elvyttää ohentajalla mutta voi olla että joudun etsiä korvaajan pian. Ainakin Dependillä näkyy olevan vastaava, joten Kicksiin täytyy varmaan marssia.

Toiset pikkujoulukynnet näpersin viime viikolla työpaikan hippoihin. Tarkoitus oli alun perin tehdä ihan toisenlaiset lakkaukset, mutta inspiraatio iski yllättäen aivan toisenlaisena ja lopulta kynsille päätyi joulunsävyinen pilvimanikyyri. Mun silmiin nämä punaiset on liian tummia, mutta näillä nyt mennään, kun ei parempaakaan ole sattunut vastaan.

PC146635PC146640(Valkotasapaino, onko se jotain syötävää???)

Halusin ranskislakaksi tuollaisen hienovaraisesti hohtelevan version ihan tavallisen nuden sijaan, koska tässä ei muuta kimallusta nyt ollut ja kuitenkin pikkujouluihin olin menossa. Tuo on muuten ihan täydellinen talvilakka, valkoisen päällä saa ihanan jäisen lumiefektin ja tuollaisena läpikuultavana varmaan käytän sitä toistekin ranskiksen pohjana!

PC206641

Maybelline Colorama Berry Sweet (ikivanha) | H&M Glistening Ice | H&M Ravishing Ruby | Color Club Pretty in Platinum

Pilviefekti onnistui ihan kivasti, tein yhden testikynnen aluksi edellisenä iltana ja sitten mentiin jo täysillä. Pilviäkin aion harrastaa jatkossa lisää, voisin kuvitella että keväällä jotkut ihanat lila-vaaleanpuna-hopea-yhdistelmät voisi toimia kivasti! Vaatiihan se vähän aikaa ja hermoja ja näpertämistä, mutta sellaista se nyt vaan on. Nämä kynnet kestivät kokonaisen viikon lähes virheettöminä, oikean käden keskariin tuli joku pieni kolhu jo parin päivän päästä, mutta muuten ei mitään ongelmaa. Ja taas on käytetty lähes pelkästään halpislakkoja, että lunastan tällä postauksella itselleni oikeuden ostaa jatkossakin söpön värisen henneslakan, jos siltä tuntuu!

Mulla alkoi pari tuntia sitten nyt se odotettu joululomantapainen! Aion syödä ja nukkua ja hoitaa kotihommia, halia kissoja ja miestä sekä paketoida lahjoja. Jouluvalotkin oli tarkoitus laittaa jo kaksi viikkoa sitten, mutta niin ei vaan käynyt, kumma juttu. Seinäjoella on lumi maassa ja pakkanen kiristyy koko ajan, näyttää siltä että saadaan valkea joulu! Aika mukavaa. Ja loma! Wooo!

torstai 18. joulukuuta 2014

valoa

Pimeää on ja synkkää, mutta ilahduin äsken niin hassusta pienestä asiasta, että tajusin tarvitsevani nyt hassujen pienten asioiden listapostauksen.

Tänään on ihan parasta se, että:

- töissä työkaveri komensi mut hetkeksi hierottavaksi silmät kiinni nähtyään kammottavan päänsäryn mun naamalta.
- päänsärky lopulta katosi jostain tuhannesta hoitomenetelmästä lannistuneena ja nyt pystyn peräti katsoa alaspäin ilman että luulen ehkä kasvattavani aivokasvainta kipukeskuksessa.
- muistin kerrankin hakea hautumassa olevan teen taukohuoneesta sen ollessa vielä kuumaa!
- ehdin oikeasti istahtaa hetkeksi kuuman teekupposeni kanssa sen sijaan että touhuan välillä hörppäillen kunnes tee on jäähtynyt ja saan juoda 3/4 jättimukillista kylmää litkua.
- mun uudet lempparihousut on kuin ei housuja olisikaan ja himoitsen enemmän tai vähemmän salaa toisia samanlaisia, ettei koskaan tarvitsisi enää käyttää muita pöksyjä.
- yöllä satoi lunta ja säätiedotteiden pakkaslukemien mukaan se voisi jopa pysyä maassa hetken aikaa!
- Sannu on laskeutunut joululomalle Suomeen ja voin vaikka soittaa sille jos huvittaa.
- sain ensimmäisen osan viikonloppuna tapahtuneen huuto.net-shopping spreen aikana sattuneista vahingoista ja vielä on muutama kimaltava kirje tulossa. Vähän kuin viime hetken joulukalenteri minulta minulle!
- varsinaisesta joulukalenteristani, eli herkullisesta Dumle-kalenterista (jonka mies mulle osti) on jäänyt pari päivää väliin ja saan tänään monta karkkia.
- mun mukissa on glögiä.
- ystävä linkkasi jotain näin ihanaa ja sydän suli (yritin upottaa sitä tähän, muttei onnistunut, joten klik!).

Ajatelkaas, että oikeasti yhdestä synkästä, kipeästä ja pyörryttävästä päivästäkin löytyy lopulta vaan aika monta pientä kivaa asiaa! Enkä minä ole edes mikään positiivarityyppi. Ehkä se on se edessä häämöttävä lomanpoikanen?!

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Our dreams make us who we are

Minulla on viime aikoina tuntunut tarttuvan päähän kaikennäköisiä mietelauseita, joihin olen tietenkin törmäillyt lähinnä sosiaalisessa mediassa. Ne laittavat aina vähän miettimään, sitä se mietelause kai tarkoittaakin. Joku on miettinyt ja nyt me muutkin mietitään. En tiedä, osaanko avata niistä syntyneitä mietteitä kovin tarkasti tai ollenkaan, koska ne ajatukset ovat niin käsitteellisellä tasolla, ettei niille ole välttämättä edes sanoja.

CS-Lewis-Quotetheend

Varmaan tämä liittyy siihen, että olen viime aikoina paljon ihmetellyt sitä, millaisia haaveita ihmisillä on ja miten käsittämättömiä ne voivat toisten näkökulmasta olla. Tuskin kukaan voi ymmärtää, miksi jonkun unelmatyö on juuri tuo tai miksi maailmassa tärkeintä jollekin on joku itselle melkein merkityksetön asia. Joku on sanonut, että ilman haaveita ja tavoitteita ei voi kehittyä, mutta tarvitseeko koko ajan niin kovasti kehittyä? Eikö saisi olla ihan tyytyväinen siihen, mitä on juuri nyt? Vaikkei kaikki niin täydellistä aina olisikaan. Vai onko ihan outoa, ettei minulla juuri nyt ole mitään kummempia tavoitteita tai toteuttamista odottavia unelmia? Haluaisin vain saada elellä ihan rauhassa, omaa tylsää arkeani ja suukotella kissoja ja futislihaa, käydä töissä ja tallilla ja tulla kynsilakkauksen itseoppineeksi suurmestariksi. Tai no niin, kai sekin lasketaan haaveeksi, että saisi kaikkea tuota, tästä eteenpäinkin.

Syvällistä tänään, oivoi! Onko kaikilla jo joululahjat hankittuna? Omat ostokset on hyvällä mallilla ja on aivan mahtavaa, että kerrankin olen pystynyt ostamaan rakkaille jotain joutumatta laskemaan joka euroa sydän kurkussa. (Välihuomautus: Luna näkee jotain unta tuossa vieressä, miukuu ja kurnahtelee unissaan. Usein se herää tuollaisesta äänekkäästä unesta vielä äänekkäämmin ja maukuu varmaan puoli minuuttia yrittäessään selvittää unista pikku päätään…) Ainut pulma on sama jokavuotinen,  nimittäin en ole pahemmin miettinyt mitä itselleni toivoisin lahjaksi! En oikeasti tiedä! Kirjoja, elämyksiä, kynsilakkoja, aikaa ystävien kanssa, sellaisia tulee yhtäkkiä mieleen. Epärealistiselta listalta uusia objektiiveja kameraan, tabletti ja ruskeat ratsastussaappaat voisin huolia! Jos jollain sattuu olemaan muutamia ylimääräisiä satalappusia siis. Tai matkalahjakortti, sekin kävisi. Jään jännityksellä odottelemaan, mitä pukin kontista sitten löytyy.

Viikon päästä alkaa epävirallinen joululomakin. Näillä näkymin olen pari viikkoa ainakin pääpiirteittäin vapaalla, sillä välipäivinä ja vuodenvaihteen jälkeen loppiaiseen asti pyhät menevät niin sopivasti, ettei työvuoroja osu meikäläisen kohdalle kuin yksi. Jos pokka pitää, yritän olla myös yrityksen puolella mahdollisimman hissukseen, koska oikeasti voisin tarvita vähän lomaa. Mutta saattaa olla, etten malta, jos tarjotaan jotain mukavia hommia… Vuosien kituutus on niin tarkasti muistissa, etten osaa luottaa tämän hyvän putken kestävän, siksi voi olla vaikeaa lomailla.

P5283961

Tästä tulikin kunnon vanhan ajan sunnuntaipostaus ilman päätä tai häntää. Mauau!

maanantai 8. joulukuuta 2014

Epävärejä ja kahvia

Avasin koneen ja ajattelin että vielä yhtäkkiä postaan vähän hömppäjuttuja. Löysin kannen avattuani hyvin hyvin kahvitahraisen näppäimistön ja nyt mulla keittää päässä niin paljon että on aika vaikea saada mitään hömppävaihdetta päälle. Olen lähes hysteerisen tarkka tietokoneestani, koska se on mun yksi ja ainut työkalu. Jos sille sattuu jotain, en voi  tehdä töitä enkä näin ollen saa palkkaa. Niinpä sen ääressä ei syödä eikä juoda ja kädetkin pestään ennen sen käyttöä. Sanottakoon nyt vielä että minä en juo koskaan kotona kahvia. Grrrr.

No jos nyt kuitenkin koittaisi jotain hömppäjuttuja. Mulla on pakkomielle löytää kaikille kynsilakoille kaverit, eli parittaa värejä toistensa kanssa. Ostin viime keväänä vähän itsenikin yllättäen tämän Lumenen Gel Effect –lakan, joka on ehkä vähän hiekan värinen, ehkä vähän kullertava, kylmässä valossa violetti ja kaiken kaikkiaan ei oikein minkään värinen metallinhohtoinen epäväri. Rakastuin siihen ihan täysillä, mutta nyt tässä parittamisvimmassa se on jäänyt käyttämättä, kun ei sille ole kavereita. No sitten eräänä päivänä olin Marin kanssa kaupungilla pyörimässä ja löysin Hennesiltä söpön vaaleanpunaisen glitterlakan, jonka kiikutin kotiin. Kotona se vaan ei enää ollutkaan vaaleanpunainen vaan jotensakin epämääräisen kullertavan holohtavan epämääräisen epävärinen. Kysyin mieheltäkin että sano nyt minkä värinen tämä sun mielestä on, eikä sekään osannut sanoa. Jossain vaiheessa aivoissa tapahtui laskutoimitus 1+1 ja tadaa, it’s a match!

PB256462

Kynsi-idealistalla päätin yhdistää sen mustaan tai valkoiseen. Sattumalta sain Marilta kirjakassillisen lisäksi eräällä visiitillä myös pussillisen hutiostoskynsilakkoja ja siellä oli myös Konadin musta, joten päätin että musta sen täytyy olla. Alun perin oli tarkoitus leimata sekä keskisormi että nimetön pitsileimalla, mutta totesin että a) tuo musta levittää leimaa sen verran että siroimmastakin hentoisuusleimasta tulee tosi peittävä ja b) jestamandeera että mustalla leimaaminen muuten SOTKEE. Testileiman ja kahteen sormeen leimaamisen jälkeen olin sitä mieltä että saan kaiken mustan lakkamöhnän hinkattua pois käsistäni ehkä joskus kolmen viikon päästä. No, pari suihkua myöhemmin oli jo ihan kohtalainen siisteysaste, mutta saattaa olla että leimaan mustalla heti taas joskus kahden vuoden päästä. Helmiäismustaa en ole vielä testannut tositoimissa kai.

PB256461

Kun nuo pelkät epäväriset Lumene-kynnet näytti niin surullisilta leimojen ja glitterien vieressä, päätin että niihinhän pitää muuten tehdä mustat pilkut dotting toolilla. Muutaman epämääräisen sotkutöhryn jälkeen totesin, että ehkä se oli huono idea ja tongin epätoivoissani kynsitarraosastoa ja löysinkin tuollaisen mustahopeiset kukkaset. Siihen asti olin koko lakkauksen ajan tuumannut, että tämä lakkaus taitaa joutua mappi ööhön, mutta tarrat  pelasti koko homman ja lopulta päädyin tykkäämään näistä kauheasti.

PB256467

Mustaa on kynsinauhalla mutta olkoon. Heijastuksia tarroilla niin ettei ne näy missään kuvassa kokonaan, mutta olkoon nekin!

PB256453PB256471

Lumene Gel Effect 18 Hiekka hehkuu | H&M Diamond Frost | Flormar QD10 Black Minimalism | Konad Black

+ MoYou London Bridal Collection 07

On se vaan hauskaa se kynsien lakkaaminen. Ei käy elämä tylsäksi. Valokuvaaminenkin on mukavaa, kun voi yrittää tarkentaa mustan pullon mustiin teksteihin ja päätyä tyytymään siihen että tarkennus on edes pullonkaulassa olevassa kissankarvassa. Close enough!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Nuhistaa

Voisiko saada vähän säälipisteitä än-yy-tee-nyt: Oon ihan kipeä! Olen ekaa kertaa sairaslomalla noin en-edes-tiedä-moneenko vuoteen, sillä yrittäjällä ei pahemmin saikkuja ole. Nytkin koko ajan pakko kirjoittaa, vaikka toisesta työstä sentään sain saikkua. Siellä kun on muitakin ihmisiä, täällä kotona töissä vaan minä ja läppäri ja se mies jolta tämä kai tarttui. Onneksi on myös kaksi tuollaista karvaeläintä, jotka hoitavat hyvin.

PB196447

Olen aika konkari poskionteloasioissa, mutta tämä tauti on hämmentänyt jopa meikäläistä siinä määrin, että varmaan joudun vielä marssimaan uudemmankin kerran työterveyteen kyselemään, mikä on normaalia ja mikä ei. Mutta ne on jo niin ällöttäviä asioita ettei niistä nyt enempää, Marin nilkkakuvia voi käydä katselemassa tuolla naapuritontilla jos haluaa huonon olon (mulle tuli vähän).

Vähän kivempana asiana voisin nyt vihdoin mainita uuden eteläpohjalaisen blogiyhteisön, jonka kanssa tulimme maanantaina ulos kaapista. SOblogit kokosivat saman katon alle lauman pohjalaisia bloggaajia ja toivotaan, että saisimme yhteisvoimin viriteltyä mukavia yhteistyöprojekteja niin toistemme kuin alueen yritystenkin kanssa. Sivupalkin logoa klikkaamalla pääset tykkäämään SOblogeista Facebookissa ja meidän yhteinen blogisivu löytyy täältä. Jännitys tiivistyi maanantaina, kun tykkääjämäärät kipusivat hirveää vauhtia ylöspäin. Olisi pitänyt tajuta kehittää jotkut valvojaiset yhteisellä porukalla niin olisi voinut vaikka kilistää aina uuden kymmenluvun rikkouduttua. Vaikka toisaalta, olin kyllä niin huonossa kunnossa silloin, että ehkä parempi olla tartuttamatta koko sakkia.

sobanneri

Sellaista jännittävää täällä meillä. Taidan luovuttaa töiden suhteen tältä iltaa ja jatkaa huomenna tuplateholla. Tehot on kyllä vähän heikoissa kantimissa, mutta eiköhän se viimetippa taas saa puristamaan kaiken irti – niin kuin aina. Siis aina. Joka kerta. Vaikka kuinka tekisin aikatauluja ja piirtelisin kalenteriin hienoja suunnitelmia, kuinka teen kolme tuntia tuossa ja kaksi tuossa ja sitten siihen menee neljä, niin viimetipassa se näppis vasta laulaa oikein toden teolla. Syytetään internetiä. Miksi olet niin täynnä kaikkea kiehtovaa?!