keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Sininen kissa ja kilpparikissa

Joskus käy niin, että vilkaisee makuuhuoneeseen ja siellä makaa yksi sininen kissa ja yksi kilpparikissa sylikkäin. 

Noina hetkinä usein käy myös niin, että jostain kuuluu kimeä ihastunut vingahdus ja seuraavaksi erittäin hiljaisia askeleita kameran suuntaan ja takaisin makuuhuoneeseen.

Joskus voi käydä niinkin, että oikeasti saa kuvan siitä suloisuudesta.


Pienillä kissaeläimillä on kyllä varsin kiehtovia eroja persoonallisuudessa. Luna nukkuu useimmiten sievällä kerällä kuten prinsessan arvolle tietenkin sopii. Lunalle rötköttäminen on yhtä kuin kyljellään köllöttely.


Nekkua sen sijaan ei pahemmin tällainen ylhäisön hienostuneisuus vaivaa.


Hieman kyllä nyt alkoi kadehdituttaa tuo köllöttely. Kuinkahan hyvin saisi tehtyä töitä, jos vaikka makaisi jossain viltin alla?

lauantai 26. joulukuuta 2015

Hyvän joulun toiv... kynnet

Hyvää joulua kaikille. Täällä on relattu perheen kanssa ja tottahan sitä ruokaakin on napaan ängetty. Juuri vyöryin anoppilasta kotiin ja hiljaisessa kodissa on nyt vähän aikaa tälle läppärillekin.

Vielä olisi viimeinen läjä joulukynsiä esiteltävänä - näitä tuli siis tehtyä ihan hirvittävä määrä näköjään, eikä kukaan varmaan enää jaksa näitä lukea, mutta kun aloitin näiden listaamisen tänne blogiin, pakkohan ne on kaikki laittaa tasa-arvon nimissä.


Vesimarmorikuusia näkyi Instassa paljon ja halusin tietenkin mukaan bileisiin. Näissä onnistui kaikki teknisesti ihan hyvin, mutta harmittelin kyllä että laitoin nuo kuuset vihreälle pohjalle enkä kultaiselle, josta ne olisivat erottuneet paremmin. Keskisormen tähteä painoin märkään lakkaan kiinni niin että meinasi lähteä koko kuusi joukkoon mutta se ei lopulta näkynyt juurikaan, joten en aloittanut alusta... Liukuvärissä ja marmorissa käytin Zoyan Jacea ja Envyä, kimallukset ovat jotain Sopurahan Euron torin löytöjä nimeltä Butterfly Collection Ashanti. Ensi vuonna kuuset kultaisele pohjalle!


Kuusilinjalle lähdettyäni tein vielä toisetkin. Näissä oli alunperin kuusileimat, mutta jotenkin ne ei vaan näyttänyt hyvältä. Vaihdoin siis pilkkukuusiin, ja näistä tykkäsin enemmän. Punainen lakka on OPI:n Red Fingers and Mistletoes, kultainen (koko kynnellä) IsaDoran Gold Sparkles. Kultaleimaukset on tehty Colour Aliken Golden Queenilla, ja sanottakoon nyt etten enää ehkä haluaisi ostaa muun merkkisiä leimauslakkoja. Toivottavasti tekevät kaikki maailman värit. Vihreät pilkut ovat niin ikään Colour Aliken leimauslakalla, jolla alunperin leimasin ne epämieluisat kuuset, sävyn nimi on Fairy Forest.


 Tajusin yhtäkkiä unohtaneeni piparkakkukynnet luettelostani, mutta äkkiäkös ne sinne lisättiin. En kyllä ideoita oikein tahtonut keksiä, mutta satuin löytämään mielestäni täydellisen piparkakkulakan Essence-hyllystä. Samana iltana välähti ideakin mieleen - pilvityyliinhän saisi hyvän piparkakkuefektin! Nämä oli vähän ihankiva-osastoa, mutta pakko oli saada pipareita kynsille. Essencen Nude, Dos, Tres on tuo ruskea, Wild White Ways valkea kuorrute ja kimalluksena Kleancolorin Metallic White.


 Karkkikeppikynnet nro. 2 tein Ruby Pumpsilla, vaikka mietin kyllä, miten sen jelly-koostumus toimii näissä raidoissa. Ehkä siistimmän tuloksen olisi saanut peittävämmällä lakalla (ohuemmalla kerroksella), pakko sanoa. Valkoinen leima on Konadin valkoisella ja punainen Colour Aliken Red Winella. Tuo karkkikeppi, ylempänä lahjapaketti ja alla teksti ovat jostain made in China -kopiolaatoista. Ostin ne joskus kirpparilta tajuamatta niitä kopioiksi, mutta kun toimivat niin saavat nyt olla kokoelmissa vaikka ärsyttääkin vähän.


Aattokynsiin pääsi myös Ruby Pumps, koska se nyt vaan on niin ihana kuin kaikki muutkin väittää. Tällainen tonttulakkiranskis on tosi söpö ja simppeli tehdä. Vapaalla kädellä vetelin kärkiin punaista ja pilkuttelin valkoiset reunat. Laitoin varmuudeksi väliin pikakuivattajan, ettei valkoinen värjäänny punaiseksi, niinkin on joskus käynyt. Ranskislakkana muuten edelleen mielestäni ykkönen on Lumenen 02 Runoni.  Se vain on niin täydellinen - ei edes harmita että vahingossa vähän hamstrasin sitä kun pelkäsin että valmistus on lopetettu. Ei ollut, mutta sitä saa olla pari varapulloa jemmoissa :D
 

Vielä viimeiset. Kylläpä niitä olikin monet! Nämä tein vielä joulupäivänä. Näin Kaisan jouluvalokynnet jo pari viikkoa sitten ja ne jäivät kummittelemaan pahasti. Pitihän ne kopioida omille kynsille sitten lopulta! Piirtelin Essencen valkoisen Wild White Waysin päälle saman merkin mustalla Nail and Cuticle Tattoo Liner -kynällä kiemuroita ja asettelin pisaranmuotoisia strasseja valoiksi. Löytyi lopulta hyvä syy viimetalviseen strassihamstraukseen! Kiitos Kaisalle inspiksestä.

Kuten näkyy, tykkään teemalakkailuista aika lailla. Tammikuussa saatan tarvita taas jonkun haasteen toteutettavaksi. Tämä joulukuu oli kyllä vähän kuin olisin itse haastanut  itseni kolmellatoista eri idealla, jotka oli tietenkin pakko kaikki toteuttaa! Hullu mikä hullu. Nyt sitten kehittelemään uuden vuoden ideoita.

P.s. Mikä päivä nyt on? Koska pitää takaisin töihin?


tiistai 22. joulukuuta 2015

Lisää jouluisia kynsiä

Tänä vuonna jouduin tekemään kaikista jouluisista kynsi-ideoista itselleni oikein listan, sillä armottoman Instagram-altistuksen vuoksi pää tuntui suorastaan pursuavan suunnitelmia. Oli lahjapakettia, joulukelloja, poroja, kuusia. tonttuja jne. Sitä luetteloa tuijotellessa tahtoi jo tulla valinnan vaikeus, joten valitsin ensimmäiseksi mielestäni pikkujouluihin ja synttärijuhlistuksiin sopivat lahjapaketit. Näissä halusin ehdottomasti käyttää Color Clubin Sugarplum Fairya, sillä onhan nyt Pähkinänsärkijän aika ja Makeishaltijatar tahtoi päästä tanssiin myös kynsillä... tosin sidoin hänet lahjanaruilla, ettei aivan liian levottomaksi menisi.


Haltijatar sattuu kyllä olemaan melkoisen levotonta sorttia siinä mielessä, ettei kuvaaminen ole ihan se helpoin osa kynsitaiteilua. Äärimmäisen kimaltavalta pohjalta on lähes mahdotonta saada esiin mitään yksityiskohtia, joten tein rankalla kädellä käsitellyistä kuvista kollaasin, joissa vapaalla kädellä piirrellyt lahjanarutkin näkyvät vähän paremmin. Yllä oleva kuva on luonnonvalossa ja ainut sellaisenaan edes suunnilleen julkaisukelpoinen.


Narut on piirrelty Color Clubin Wild Cactusilla, koska synttärisankari Mari sai päättää narujen värin ja toivoi turkoosia. Tämän lähemmäs en toivomusta päässyt.

Karkkikeppejä oli tietenkin päästävä askartelemaan kynsille. Erilaiset Candy Cane -luomukset taitavat olla joulunajan suosituimpia ja omalla listallani oli leimoja, vesimarmoria sekä raitoja ja kysymys siitä, voisiko jotain näistä kenties yhdistää. Koska kolmet karkkikeppikynnet voisivat olla ehkä jopa meikäläiselle liikaa. Tähän yhdistin sitten leimoja ja marmorointia.


Vesimarmoroinnin jumalat eivät ihan olleet tällä(kään) kertaa suosiollisia, sillä mitään läheskään samanlaista ei ollut syntymässä kynsille. Näihin olin kuitenkin ihan tyytyväinen sikäli, että eihän ne kepitkään identtisiä keskenään ole... eihän? Leimaus sentään on mukavaa puuhaa. Essien Blanc, Color Clubin Mamba ja Konadin Wine Red sekä MoYou Londonin Illusion 04 olivat näissä hommissa mukana. Oma kappaleeni tuosta Wine Red -leimauslakasta on tosiaan ihan tuollainen joulunpunainen eikä viininpunainen. Olen nähnyt muiden kynsillä oikeasti viininpunaistakin versiota. 

Kulkuset, kulkuset olivat seuraavaksi toteutusvuorossa. Päätin yrittää olla vetämättä näitä ihan överiksi, sillä jotenkin sellainen riski on näiden joulujuttujen kanssa melko vahvana läsnä. Onnistuin olemaan lisäämättä ihan kaikkea näihin, win!


Herkullinen punainen on Hehkuva ilta Lumenen uudesta  juhlakokoelmasta. Se on höystetty oranssinkultaisella shimmerillä, joten kultaahan sen oli saatava kaveriksi. Kultainen tekstuuri on Pierre Renen Sand Effect 08 ja kultainen leimalakka on Colour Aliken Golden Queen (paras kokeilemani kultainen leimauslakka!). Tein kellojen ympärille vielä kultaglitterillä kehykset, mutta onnistuin rajoittamaan koristelut tähän. Ei ollut helppoa se!

Tämän satsin viimeiset kynnet olivat enemmän talviset kuin jouluiset, mutta yhtä kaikki tuolta pitkältä listaltani poimittu. Lunta ei pahemmin taida jouluksi saapua, mutta ainahan voi tehdä lumikynsiä.


Värilakat ovat China Glazen OMG-kokoelmasta DV8 ja IDK. Olen jotenkin salaa onnistunut ihastumaan turkoosiin eikä se tunnu enää yhtään vieraalta väriltä kynsillä. Lumiukko on leimattu laatalta HD05 Konadin valkoisella, hiutaleet ovat Milvin siirtokuvia. Lumiefektinen valkoinen mattaglitter on Gina Tricot'n osuvasti nimetty Snow. 

Pitkältä listalta olisi vielä joulukynsiä esittelemättä ja parit taitaa olla vielä tekemättäkin. Tällainen on aika harvinaista, että ideoita on näin paljon, joten todellakin tykitän nyt jokaisen median täyteen joulukynsiä. Vähän jo kutkuttelisi alkaa suunnitella uuden vuoden koristeluja valmiiksi, mutta ehkä ihan hyvä, ettei niitä ehdi tehdä kuin muutamat... 

Kohta se aatto jo on! Onneksi lahjahankinnat on jo tehtynä ja enää tarvitsee hankkiutua tunnelmaan. Eiköhän se onnistu, kun saa ottaa muutaman päivän ihan lomailun kannalta!

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 16. luukku: Superhelppo pipari-mudcake

SOblogien kuudennessatoista joulukalenteriluukussa leivotaan jotain simppeliä, mutta herkullista. Omiin suosikkeihini on jo kauan kuulunut nopeasti valmistuva mutakakku, jonka maustan tähän sesonkiin sopivasti piparkakkumausteella. Tämä resepti on suorastaan idioottivarma ja lisäksi siitä hyvä, että näitä raaka-aineita on varmaankin useimmilla meistä kaapissa jo valmiina. Tässä ei tarvitse erityisiä välineitä, ei vaahdotella tai hifistellä, vaan nautitaan. 


Pipari-mudcakeen tarvitset:

100 g voisulaa TAI muuta leipomiseen sopivaa rasvaa
2 munaa
2,5 dl sokeria
1,5 dl vehnäjauhoja TAI gluteenitonta jauhoseosta
1 tl vaniljasokeria
3 rkl tummaa kaakaojauhetta 
1 tl piparimaustetta

1. Sekoita kuivat aineet keskenään. Jos aineksissa on paakkuja, kannattaa ne siivilöidä.
2. Lisää kuiviin aineisiin voisula ja kananmunat.


3. Sekoita kaikki yhteen tasaiseksi taikinaksi. Taikina on löysää, joten sekoittaa voi vaikka lusikalla.


4. Laita taikina voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Kakun on tarkoitus jäädä sisältä kosteaksi (siitä nimi "mutakakku"), joten ei kannata paistaa liikaa. Hyvää se on kauttaaltaan kypsänäkin, joten ei paineita!


Itse otan kakun pois siinä vaiheessa, kun se alkaa kypsyä reunoilta ja pinnasta (kun se lakkaa kiiltämästä). Tämän näkee kurkkimalla uunin lasin läpi ja koska uunien paistoajat voivat vaihdella, on vaikea antaa täsmällistä paistoaikaa. Kakku ei juuri nouse, eikä ole tarkoituskaan, joten se jää melko litteäksi ja sisältö on tiivis.


5. Kippaa kakku tarjoiluastiaan. Voit halutessasi koristella sitä tomusokerilla. Kakku on parhaimmillaan vielä lämpimänä ja sen voi tarjota myös jäätelön kanssa.

Tämä resepti on helppoutensa lisäksi myös muuntautumiskykyinen. Ilman piparimaustetta se toimii ympäri vuoden. Vaihtamalla vehnäjauhon gluteenittomaan jauhoseokseen ja voin laktoosittomaan tai maidottomaan versioon mutakakusta saa helposti eri ruokavalioita noudattaville sopivan. 

Leivonnan iloa ja piparimausteen tuoksua kaikille SOblogien ja Hannaticin lukijoille! 

torstai 10. joulukuuta 2015

Ensimmäiset joulukynnet uunista ulos

Näin joulukuussa on ihanaa, kun saa jo luvan kanssa tehdä kaikkia teemakynsiä. Viime vuonnakin, vasta aloittaneena kynsi-intoilijana ehdin tehdä neljät teemaan sopivat lakkaukset ja kun niitä äsken katselin, eipä hassumpia oikeastaan! Taidan tehdä niistä kollaasin Instagramiin, sillä tuskin ihan samanlaisia tulee tänä vuonna tehtyä. Myönnän, että kuun alussa olin vielä vähän sitä mieltä, ettei kai niitä joulukynsiä vielä nyt askarrella. Yleensäkin olen vähän sitä vastaan, että aloitetaan hömpötys liian varhain. Kynsiystäväni kuitenkin vakuutti, että nyt jos koskaan, ja niinpä sainkin vaihteen silmään. Nyt mulla on odottamassa hirveä listallinen ideoita, jotka yritän saada toteutettua vielä ennen H-hetkeä. Se on kyllä vielä päättämättä, mikä ideoista saa kunnian olla The Joululakkaus tänä vuonna.

Ensimmäisiin tämänvuotisiin jouluaiheisiin kynsiin halusin käyttää kesällä hankkimaani klassikkoa, China Glazen Ruby Pumpsia, joka on ihanan herkullisen joulunpunaisen kimalteleva yksilö. Alunperin oli tarkoitus tehdä karkkikeppikynnet, mutta en löytänyt raitasabluunoitani ja laiskuus iski asettelun kanssa, joten vaihdoin lennosta suunnitelmaa ja leimasin – pakko myöntää että halusin myös testata uutta punaista leimauslakkaani.

12338645_1660524377540653_571600980_n

Ihan täydelliset leimoista ei tullut, vähän jäi reikiä. Leimat on siis Colour Aliken Red Winella, joka on todella pigmenttinen shimmerleimalakka. Se näyttää pullossa lähes pinkiltä, joten vähän jännitti mitenhän se nyt sopii, mutta kynnellä sävy on juuri ihanan joulunpunainen, jee. Kuvio on laatasta Spring 03. Näillä kynsillä voitin muuten eräätkin estekisat, joten ei huono. Vai voitetaankohan niitä kisoja kynsillä? Ehkä enemmänkin saappailla.

Toiset jouluisat teemakynnet olivat ihanan kimaltavat, enkä olisi malttanut ottaa niitä pois. Kimmellyksen takana häärii tuo ehaana kultahologlitter, joka on sekin China Glazen klassikoita: I’m not Lion. En kestä, miten ihana.

12357429_435215453338924_748897601_n

Tein kuviot Minailsin X-stencilillä, josta oli tullut myös tätä millinvahvaa versiota – kapeakyntiset huutaa jee! Värittelin välit Color Clubin punaisella Mamballa ja Zoyan vihreällä Envyllä. Mutta oikeasti, kuinka ihana tuo epäleijonalakka on: sisäinen harakkani on erittäin tyytyväinen saadessaan tuijotella tällaisia.

Seuraavana listalta hyppäsi toteutukseen poroleimat, joiden toteutuksen onnistuminen hieman yllätti.

12331462_429456763920016_1226577032_n

Lakkasin pohjalle Essencen lilertävän harmaata Serendipityä, töpöttelin kärkiin pienen lumiefektin valkoisella cremellä ja vedin päälle myös Essencen Pixie Dustin, jolla saa mielestäni aivan ihanan jäisen lumiefektin aikaan. Leimasin päälle niin ikään Essencen Yummiiiilla tanssahtelevia porosia, jotka odottavat selkeästi intopiukeena jouluaattoa. Tämä oli se yllätyskohta: en nimittäin olisi uskonut sen toimivan ihan noin hyvin, vaikka olen sillä aiemminkin leimannut. Tein nimettömään ja pikkurilliin peilikuvat leimasta, koska sain päähäni etteivät porot kaikki voi samaan suuntaan katsoa. Tein siis decalit kahdesta porosta ja liimasin ne peilikuvana kynsille, mutta siinä olisi ehkä toteutusta voinut vähän hioa (älkää katsoko kuplia ja ryppyjä, jookopliis?!). No, ensi kerralla taas vähän viisastuneena. Ps. En tiedä, miten ehdin tuon etusormen sotkea Yummiiilla, varmaan toiseen käteen leimatessa. Älkää katsoko sitäkään :D Eli oikeastaan katsokaa vaan tuota keskisormea, se on hyvä. Vaikka näissä piti olla yllättävän onnistunut toteutus… Logiikka 101. No onneksi livenä mun kynnet ei ole ihan näin zoomattuina kenenkään naaman edessä, eli hyvät ovat!

Näitä jouluisia kynsitaiteilun helmiä saattaa putoilla vielä muutaman postauksen verran, joten kannattaa varautua. Punaista ja valkoista taitaa kulua tässä kuussa hippasen!

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Kun hyllyt oli väärässä paikassa

Meillä tehtiin pientä remppaa pitkästä aikaa. Tällä kertaa ihan omasta tahdosta tosin. Siirtelimme kaikkia huonekaluja vääriin paikkoihin, ja siitähän riemu repesi talouden nelijalkaisten keskuudessa. Kyllä voi oikeasti olla huikean hauskaa, kun kirjahylly on esim. keittiössä!


Minulla on tuollainen aloituspakkaus kuuluisasta Crazy Cat Lady Organizer -säilytysjärjestelmästä. Hyllyjä piisaa, mutta kissoja on vasta kaksi. Kasvunvaraa on vielä pikkuisen, joskin kirjoja täytynee hävittää hyllyssä säilytettävien kissojen lukumäärän kasvaessa tästä. 


Luna päivysti vallan mielellään tässä keittiön ovensuussa sijaitsevassa hyllyssä tai sen päällä. Se oli varsin käytännöllinen myös henkilökunnan mielistelyyn nälän iskettyä, sillä tuosta hyllynkulmalta oli hyvät olosuhteet kiehnata ja puskea äärimmäisen suloisesti suoraan naama naamaa vasten. Bawww!


Lundström pääsi myös kiipeämään kirjahyllyn päältä keittiön kaapiston päälle. Siellä oli kuninkaallinen olo vahtia alamaisia ihan kirjaimellisesti. Valkoinen kissa ja yläkaapin päällystä olivat toki vähän töhryinen yhdistelmä, sillä tuolta kaapin päältä on pyyhitty pölyjä öhmm... ehkä joskus, mutta en takaa sitäkään. 

Kovimmat pirskeet pidettiin kirjahyllyjen lisäksi sohvilla, joita siirreltiin suuntaan jos toiseen. Kyllä elämä voi olla yksi suuri seikkailu näköjään, jos sattuu olemaan pieni kissaeläin. 

maanantai 30. marraskuuta 2015

Mavalan juhlakokoelma 2015

Sain Berneriltä testattavaksi Mavalan juhlakokoelman. Ajattelin tehdä muutamia lakkauksia niiden kanssa, kun ovat ajankohtaisia juurikin nyt pikkujoulukaudella. Kokoelmaan kuuluu kuusi glitterlakkaa, joita voi yhdistellä mielensä mukaan erilaisiin sävyihin ja sovittaa niitä vaikka pikkujoulumekon kanssa yhteen. Kolme lakoista yhdistelee paria eri sävyä ja kolmessa on yhdensävyisiä hileitä. Kaikissa lakoissa on kirkas pohja, minkä ansiosta niitä voi yhdistää juuri haluamiensa värien kanssa. Glittereitä on hyvin tiheässä ja seassa on myös pientä mikroglitteriä, joten ne ovat varsin peittäviä tapauksia. Kerrostaa ei siis tarvitse loputtomiin: parikin kerrosta riittää huolellisesti levitettynä.

Sain inspiraation erityisesti näistä eri sävyjä yhdistelevistä lakoista, joten tein pikkujouluhenkisiä kynsiä niitä käyttäen.

PB302024

Glam Chic on kultaa ja kuparia yhdistelevä glitterlakka. Yhdistin sen juhlavaan tummansiniseen:

PB291990

Tästä tuli ihan mieleen Fazerin sininen! En ollut tuon sinisen lakan laatuun kovin ihastunut, sillä se kupli ärsyttävästi. Päällyslakka kuitenkin tasoitti sen lähes täydellisesti, joten ehkä en näin upean kuninkaallista sinistä hävitäkään vielä. Leima on XL-laatasta D MoYou Nailsin kultaisella lakalla. Tein peukaloon vielä glitterliu’un, koska rakastan niitä edelleen ja ajattelin että siinä lakka näkyy kauniisti:

PB291991

Käytetyt: Mavala – Glam Chic* | Beauty UK Midnight Minx –setin sininen | Nail Pattern Boldness Digital Flash –päällyslakka

Hopeista ja mustanharmaata glitteriä yhdistelevä Glam Rock sai kaverikseen tummaa harmaata ja hopeisia koristeita:

PB302001

Harmaa creme on Mavalan New-York, joka oli muutamia vuosia sitten varsinainen IT-lakka rock-henkisten bloggaajien keskuudessa. Tuolloin en vielä kynsitouhuista paljoa ymmärtänyt, mutta nyt kun lakkasin New-Yorkilla pitkästä aikaa, olin kyllä ilahtunut sen laadusta! Ihana lakka, ei saa unohtaa laatikkoon! Hopeiset koukerot ovat Bluesea Nailsin siirtokuvasta, joka näemmä tahtoi mennä vähän ryppyyn pikakuivattavan päällyslakan alla. Glam Rockin alta kuultaa paikoitellen vielä alle lakattu pohjaväri, mutta koska sointuvat hyvin yhteen, en alkanut paikkailla sen kummemmin.

PB302004

Käytetyt: Mavala Glam Rock* | Mavala New-York | Bluesea-siirtokuvat | Nail Pattern Boldness Digital Flash –päällyslakka

Glam Style on kullan- ja pronssinruskean sävyissä hohteleva glitterlakka. Se suorastaan pyysi saada suklaisia värejä kaverikseen, joten tein työtä käskettyä:

PB302020

Suunnitelmissa oli alun perin tehdä pilkkutikulla polka dots –kuvioita Glam Stylen seuraksi, mutta kun vetäisin lakkaa ensi kerran siveltimellä keskelle kynttä, näytti se niin herkulliselta että päätin jatkaa muutkin kynnet samalla tavalla. Mieleen tuli joulukonvehdit, ja nyt pitäisi kyllä melkein joku Aladdin-rasia taikoa…

PB302022

Käytetyt: Mavala Glam Style* | Kiko 813 Pearly Brown | IsaDora Gold Sparkle | Nail Pattern Boldness Digital Flash –päällyslakka

Muut kolme juhlakokoelman glitterlakkaa ovat siis enemmän yksisävyisiä:

PB302027

Glam Ice* on hopeinen, Glam Show* ruusukultainen tai metallinen vaaleanpunainen ja Glam Fizz* kalpean kultainen. Etenkin tuo Glam Show puhuttelee kauniilla ja erikoisella sävyllään, se täytyy laittaa vielä hommiin tässä piakkoin ♥

Digital Flash –linkki ei ole sitten mainoslinkki, ihan vain löytämistä helpottamaan laitoin sen tuonne. Ehkä heittämällä paras päällyslakka, mitä olen kokeillut! Omani voitin arvonnassa ja ihan satavarmasti ostan lisää pullon loputtua.

* Mavalan juhlakokoelman lakat saatu blogiyhteistyössä Berneriltä

tiistai 24. marraskuuta 2015

Stamping decals - ensimmäisiä leimadecal-yrityksiä

Olen tullut tässä muutaman viikon sisään testanneeksi muutamaan otteeseen leimadecalien tekemistä. Leimojen värittelyä vesivärilakoilla on harrastettu jo kauemmin, mutta jostain syystä tämä väkevämpi versio leimojen muokkaamisesta on tuntunut liian hifistelyltä. Rohkaistuin kuitenkin lopulta saadakseni haastelakkauksiin vähän enemmän ytyä, ja ehkä tätä tohtii jatkossakin harrastaa.

Teen siis Instassa tässä kuussa yhtä aikaa kolmea kynsihaastetta. Viimeksi olen osallistunut haasteeseen kevään Ablecs15-tunnelmissa ja kieltämättä on aika mukavaa saada valmiita otsikoita lakkauksille taas. Nämä ensimmäiset leimadecalit väänsin "Tribal"-teemaan. Vähän meni harjoittelun piikkiin, mutta kehtasi nämä julkiseen jakoonkin laittaa:


Kulmat rypyssä ja värittelyissäkin olisi toivomisen varaa, mutta ensimmäiseksi yritykseksi ehkä ihan siedettävä. Idea ainakin oli hyvä, jos ei muuta. Käytin Orlyn Truly Tangerinea, Seppälän Citronia ja Color Clubin Mambaa, leimattu Konadin mustalla ja laatalla m100. Ja kyllä, leimatkin näyttävät vähän erilaisilta, leimasin kahdella leimasimella ajan säästämiseksi ja toisella jäi tyhjäksi nuo ristikuviot...

Toinen kertakin jätti vähän sanomista, mutta en jaksanut hirveästi välittää! Teemoina oli Purple ja Umbrella, jotka yhdistin näin:


Tässä on decalina siis tuo sateenvarjo, jossa olikin sitten astetta pienemmät nuo sakaranpäät. Oli alunperin tarkoitus värittää useammalla värillä, mutta remontin keskellä jäi osa intoa matkan varrelle ja oikaisin siitä, mistä aita oli pitkälti jo kumossa. Leima on DreamGirl 02 -laatasta, Hopeinen holo tietty Harp on it (Color Club), vaalea violetti Rimmelin Go Wild-erness ja tummempi violetti Essencen Indigo to go, joka värjäsi mun kynnet kauniin oransseiksi, kun nämä lakkaukset oli kynsillä muutaman päivän. Oli bufferille töitä ja hammastahnallakin hinkkasin, lopulta sain ihan ok sävyt nakeille... Ensi kerralla laitan tuplavarmistukseksi kyllä ainakin kaksi kerrosta aluslakkaa.

Kolmannella kerralla käytin decal-menetelmää lähinnä rajaus- ja asettelusyistä enkä väritellyt ollenkaan. "Yllättäen" tämä onkin kaikista onnistunein näistä, ehkä pitää vielä harjoitella kärsivällisyyttä värittelyssä.


Leimakuvio on siis laatalta Vivid Lacquer 035, josta leikkelin ja liimasin tuon osan kynnelle. Tämä teema oli muuten Sweater Weather, johon sopivasti sattui juuri satamaan luntakin. Siitä ja testaamattomasta harmaasta lakasta sieppasin tämän värimaailman. Harmaa on Lumenen Aamun tuoksua ja valkoiset glitterit ovat kotoisin Ginan Snow'sta. Mari on sen ostanut mulle ehkä viime talvena, ja aluksi olin vähän ehhh tarvitsenkohan tätä kun mulla on jo valkoinen glitter (China Glazen The Outer Edge), mutta olen kyllä oppinut arvostamaan tätäkin - nehän on ihan erilaisia! 

Nämä villapaitakynnet on tätä kirjoittaessakin vielä menossa mukana (heh, jopa kaksi päivää) enkä tahtoisi niitä ottaa pois, vaikka uudet haasteet painavat päälle... Siihenkin on muuten suunnitteilla leimadecaleita, saapa nähdä kuinka pitkälle kärsivällisyys riittää toteutuksessa.

tiistai 17. marraskuuta 2015

Essien talvikokoelma 2015

Sain L'Oréalilta testiin Essien uuden talvikokoelman, mikä oli kyllä aika huikean kiva juttu. Olen nimittäin juuri vasta keksinyt, miten törkeän ihana merkki Essie onkaan. Tein viikonloppuna lakkauksen alusta loppuun asti Essien lakoilla ja käytin värilakkoina talvikokoelman helmiä.


Tein lakkauksen erääseen Instagramin kynsihaasteeseen, jossa aiheena oli vinyylit/sabluunat. Päädyin Minailsin raitasabluunoihin, jotka yhdistin violetin ja hileisen hopean sävyihin. Pohjalla ihana lila creme Virgin Snow, raidat hopeisella Apres-Chicillä sekä mustanvioletilla Haute Tubilla. Vinyylit ja lakat käyttäytyivät ihan mukavasti, pientä korjailua piti tehdä kaarevilla kynnenkärjillä vinyylin alle karkailleen lakan takia. Kuorrutin valmiit lakkaukset myös testiin saadulla Essien Gel Setterillä, jota on kehuttu paljon. Se onkin oikein hyvä päällyslakka, joka kuivuu nopeasti ja tekee kestävän pinnan. Koristeluita se kyllä levittää jonkin verran, joten ihan idioottivarma se ei ole kynsiään koristelevalle. Tässäkin näkyy kuinka Haute Tub on lähtenyt päällyslakan mukaan pikkuisen. 

Taidan jatkaa tällä uudella Essie-fanittajan polullani. Ihan hyvästä syystä, sanoisin. 

maanantai 9. marraskuuta 2015

Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä

Pari asiaa, jotka onnistuivat vastoin todennäköisyyden lakeja:


Pastelliset perhospitsikynnet olivat hämmentävän kauniit. En olisi uskonut, että tämä idea toimii näin hyvin, koska keksin sen ihan itse (tm). Yleensä inspiroidun enemmän tai vähemmän toisten jo testaamista ideoista. Valkoinen pohja, kaikilla OPI:n Sheer Tintseillä töpötelty pastellimaailma ja päälle Milvin siirtokuvat. Kuvatkin onnistuivat vähillä turhilla otoilla, eihän näin oikeasti käy!

Sain myös vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ruusukkeen estekisoista. Villiponiksi muuntautunut karvajalkainen ratsuni osoitti suuria estelahjoja tekemällä puhtaan radan sekä perusradalla että uusinnassa. Onneksi ei ollut tyyliluokka, sen voin kyllä mainita suorituksemme esteettisyysasteesta. 


Kyllä pikkukisoissa on mukavaa. (Huomatkaa uskomaton kunvankäsittely, poistin taustalta kokonaisen henkilön :D)

perjantai 6. marraskuuta 2015

Instagram-arvonta käynnissä!

Juhlistan tuhannen seuraajan rajapyykin ylittymistä Instagramin kynsiprofiilissani @kynsitic.

Arvontavoiton ovat sponsoroineet Naiskauneus.fi sekä Essie Suomi.


Tarjolla siis kynsilakkoja, glitterkynsilakan poistoainetta ja kaupan päälle hiustuote - käykäähän osallistumassa. Säännöt luettavissa tuon yllä olevan kuvan kuvatekstissä Instagramissa -> GO GO GO!

tiistai 3. marraskuuta 2015

Nekun aamunarutus

Nekulle ja minulle on muodostunut mielenkiintoinen aamurituaali. Siinä, missä Lunan täytyy ensimmäisenä aamulla saada ruokaa sakon uhalla, on Nekulle tärkeintä aamunarutus. Aamu menee siis näin: nousen sängystä, laitan kissoille ruokaa ja teeveden kiehumaan. Luna menee syömään, minä menen vessaan, Nekku odottaa. Kun kaadan teevettä kuppiin, Nekku tulee kähisemään selän taakse eikä lopeta ennen kuin otan yläkaapista narun ja alan vetää sitä tiettyä rituaalinomaista kuviota pitkin asuntoa. Aamunarutusta kestää niin kauan kuin jaksan hauduttaa teetä, jonka jälkeen yritän saada pienen kissan ymmärtämään, että ei narutusta mahan täydeltä. Kun pääsen takaisin teekupille, on Nekku tyytyväinen ja malttaa mennä peräti syömään. Jostain mystisestä syystä Luna ei koske Nekun aamupalaan narutuksen aikana, vaikka onkin eräs pallomme ahneimmista kissaeläimistä.


Parhaita naruja ovat kissatuomariston selkeän mielipiteen mukaan pakettinarut, joita tulee suurten lähetysten ympärille kiedottuna. Siitä kuuluu huumaavan ihana ääni vedettäessä pitkin lattiaa, eivätkä kynnet jää siihen kiinni - eli leikki ei lopu kolmen sekunnin välein siihen että kissa pitää narusta kynnellä kiinni. Narua on myös vaikea saada rikki. Aamunarutukseen sopii parhaiten kuvassakin näkyvän kaltainen pitkähkö naru, ettei naruttajan tarvitse olla kaksin kerroin narua vetäessään. Nekku-Petteri naruttaa kyllä mielellään itseäänkin, mutta itsenarutukseen paras väline on hieman lyhyempi, jolloin toinen pää suussa toinen pää ottaa sopivasti lattiaan. 

Narutusvälineet siivotaan huolellisesti iltaisin takaisin kaappiin, ettei itsenarutuksen ääniin tarvitse herätä keskellä yötä. Laminaattia pitkin raahautuvasta muovinarusta kuuluva ääni on yllättävän kova esimerkiksi kello nollakolme. 

perjantai 30. lokakuuta 2015

Halloween-kynnet x4

Ehdin tehdä neljät teemakynnet tälle Halloweenille. Alunperin olin sitä mieltä, että eiköhän niitä Halloween-kynsiä tehdä sitten Halloweenina, mutta jatkuva tykitys teemakynsiä sai minutkin lopulta sortumaan ja katselemaan kurpitsalakkoja sillä silmällä. Kaikissa lakkauksissa käytin HëHën laattaa 057, joka on täynnä tähän teemaan sopivia kuvioita ja muutama jäi vielä käyttämättäkin. Erittäin monipuolinen laatta siis, ja pakko sanoa että laattojen suunnittelija on aivan ihana tyyppi, joka on jakanut kaikki näistä kynsistä omassa profiilissaan.

Ensimmäiset simppelit kurpitsakynnet tein jo puolessa kuussa:

12093422_1676599789228760_1373989806_n

Löysin täydellisen kurpitsalakan, China Glazen Free Loven I Love Me –messuilta kahdella eurolla. Leimat mustalla Konadilla ja muissa kynsissä Orlyn Black Pixel, joka on sopivan kimalteleva musta tekstuuri. Aika vähäeleistä, mutta sellaisesta tykkäänkin.

Toiset olivat varsinaiset Holoween-lakkaukset:

12139845_1636672753247557_334948065_n

Halusin tehdä hololakoilla liukuvärin, ja mietin kivoja sävyjä. Colors by Llarowen Pirates of Penzance tahtoi tulla leikkiin mukaan, ja se onkin ehkä upein punainen lakka, mitä omistan. Liu’ussa myös Color Clubin Beyond ja Colour Aliken Black Saint, joka on Beyondia mustempi mutta ei ihan niin räväkän holoisa. Lepakkoparvi HëHën laatalta, yksittäinen lepakko laatasta W206.

Kolmanneksi kehitin veriroiskeiset rikospaikkakynnet kauhuleffatyyliin:

12142142_837909736307167_1814702097_n

Valkoinen pohjalla on Gina Tricot White, koska se nyt vain on hyvä valkoinen creme. Sormenjäljet tein lakkaan sotketulla sormella, käsileimat HëHën laatalla ja roiskeet Konadin futisvaimolaatasta Square 05. Nämä olisi varmaan voinut matata, mutta hyvähän se näin jälkeenpäin on sanoa.

Viimeiset Halloween-kynnet piti vetää kurpitsa ja kummitus –tyyliin:

12093262_1633067990278133_1662550655_n

Kaikki leimat ovat kotoisin HëHën laatalta. Kurpitsat on leimattu Colour Aliken törkeän hyvällä leimauslakalla Juicy Tangerine ja kummitukset Konadin valkoisella. Pohjalla kummittelevat Colour Aliken Black Saint sekä oransseissa kynsissä alla Chinan yllämainittu kurpitsaystävämme Free Love, jonka päälle lakkasin juuri saamani Zoyan Jesyn. Näillä kynsillä menen nyt juurikin näillä näppäimillä nukkumaan ja näkemään unia esteradoista. Hauskaa Halloweenia vain kaikille, jotka sitä juhlistavat!

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Horse show -kynnet

Tapahtumakynsiä on aina kiva tehdä. On joku teema ja ehkä jopa joku idea valmiina. Tiesin itse heppahöperöreissuun teemakynsiä miettiessäni, että tahdon käyttää paria aiheeseen sopivaa leimaa (ja olin juuri edellisviikolla vannonut että seuraavan kerran reissukynnet leimataan, ettei mene puoli yötä askarrellessa...). Ainut kriisin paikka, ja ainahan on oltava joku kriisi, oli sellainen pieni asia kuin värit. Kyselin taas vähän kaikilta ideoita, mutta lopulta aika simppelit värit voittivat, hevonen kun oli saatava leimata mustalla ja hevosenkengät hopealla. Simppeliä mutta toimivaa, mikäs sen mukavampaa.


En kyllä mitenkään rakastanut tuota Sally Hansenin Pedal to the Metal -lakkaa enää. Olen sen ostanut joskus ajalla ennen kynsikärpäsen lopullista puremaa ja silloin se oli mielestäni aivan ihana yhdistelmä harmaanhopeista ja violettia. Enää ei niin sytyttänyt ja laitankin sen varmaan kiertoon. Musta on Kikon 275 Black, joka on ihan huikea yhden kerroksen creme enkä koskaan enää halua käyttää  muita mustia. Leimat on tehty Konadin mustalla ja Color Clubin On the Rocksilla, joka on edelleen The Hopeinen Leimauslakka mun kirjoissa. Hevosenpääleima on laatasta W206 ja kengät Cheekyn jumbolaatasta nro 10. 

Kuvausvaiheessa meinasin menettää hermoni näihin kynsiin ihan totaalisesti, kun valonheijastus lampusta tuli aina väärään kohtaan ja peitti ihanan yksityiskohtaista leimaa. Sehän on toki kynsien vika, etten ole hommannut kunnon valotelttaa, jossa ei olisi heijastusonkelmia! 

Yritän saada nyt vielä ennen Halloweenia tehtyä jotain teemakynsiä ja ehkä peräti julkaistua niitä täällä blogissakin. Instassa eletään reaaliajassa ja jos et vielä seuraa mua siellä, kannattaa ehkä harkita, sillä tuhannen seuraajan kunniaksi on suunnitteilla arvonta hyvinkin pian!

maanantai 26. lokakuuta 2015

Helsinki International Horse Show 2015

Kävimme viikonloppuna suomalaisten hevosihmisten kauden kärkitapahtumassa HIHS:issä ihastelemassa harvinaista herkkua: kansainvälisiä huippuratsukoita täällä meidän etäisessä maailmankolkassamme. Kouluratsastuksen osalta nämä Helsingin kisat ovat yleensä varsin suomalais-ruotsalaista maaottelumeininkiä ja niin tälläkin kerralla. Pikkukierroksen palkintojenjaossa nähtiin varsin kauhistuttava tilanne tunnelmavalaistuksen, valokeilan ja jäähallikokoluokan kisoihin tottumattoman hevosen yhdistelmänä, mutta onneksi kaikki säilyivät ehjinä ja loput palkintojenjaotkin suoritettiin valot päällä. Esteratsastuksen kohdalta illan pääluokka oli Grand Prix 160 cm ja siitä mulla oli missiona saada edes pari suhteellisen tarkkaa kuvaa. Koska tuolla nyt nökötin samassa tuolissa, on kuvatkin hyvin samanlaisia, mutta tässäpä kolmoissarjan C-osalta vähän matskua.
Tässä ensin pieni yleiskuva GP-radasta A7-katsomosta käsin.

 Onnistuin pyydystämään muistikortille Kevin Stautin hevosen yllättävän kiellon sarjalla. Ainakin olen aika varma että se oli Kevin Staut :D

Satu Liukkonen ja Celestine

 Martin Fuchs ja Conte della Caccia vielä liikkeellä ennen keskeyttämistä

 Mikko Mäentausta ja Eternety D

Että sellainen monipuolinen otosvalikoima. Yritin myös tuosta Longines-okserilta saada kuvia mutta ei oikein onnistunut, se oli ykkösesteenä radalla. Mukanahan oli siis pikkupokkari, eli ei nyt ihan ehkä näille etäisyyksille se paras. Mutta onpa kuvatodisteita että olin paikalla.

Luonnollisesti Horse Show -reissuun kuuluu aina pikkuisen shoppailua Expossa. Mulla oli tänä vuonna oikein ostoslista, sillä saatoin jotain jopa oikeasti tarvita, mikä nyt sinänsä on aika harvinaista. Listalla oli ruskeat (talvi)hanskat, ruskeat nahkaiset kannussuojat ja ruskea vyö. Keksin edellisenä iltana myös, että joku ohut fleece voisi myös tulla kysymykseen hankkia, sillä mun ainut fleece on vähän liian paksu tikkiliivin kanssa maneesissa. No ostoslistaltahan löysin tasan ruskeat hanskat ilman sitä talvi-etuliitettä ja sen fleecen. Yritin etukäteen vannottaa itseäni että Reitsport Manskissa ei tarvitse seota vaikka kuinka olisi Pikeur -50 % -lappuja näkyvillä, mutta lopulta en edes halunnut sieltä muuta kuin tuon Cavallon hiilenharmaan fleecepaidan, joka oli siis lähestulkoon perusteltu tarvehankinta. Horse Comfortin hanskat löysin Hevosväylän pisteeltä.


Olin kieltämättä hieman pettynyt siihen, ettei tuollaisessa tapahtumassa ollut kellään nahkaisia kannussuojia tai hyviä talvihanskatarjouksia. Mutta ainahan siinä käy niin, että mitä täsmällisempää tuotetta yrittää etsiä, sen epätodennäköisemmin sellaisen löytää. No onneksi on tämä internet, löytyyhän niitä nahanlipareita. Ja talvihanskojakin saa Seinäjoen kaupungista, jonne on keskittynyt jo varsin pätevä valikoima alan liikkeitä!

(Ruskeiden asusteiden viimeaikaiseen hamstraukseen on muuten vallan pätevä syy, johon palaan varmasti vielä, kun saan järkeviä kuvia aikaan. Se syy nimittäin ansaitsee ihan oman postauksensa.)

Kotimatkalla vesipullo oli päättänyt tyhjentää itsensä käsveskaani. Nostelin siinä tavaroita tyytyväisenä pois märästä laukusta myhäillen vain että onneksi puhelin oli päällimmäisenä. Vasta siinä viimeisten kamojen kohdalla välähti että ai niin muuten se kamera... Onneksi Turun Linnasta hankittu suojapussi oli imenyt itseensä enimmät vedet (ei tosiaankaan siis mikään vedenpitävä laitos) ja kamera oli vain hieman pintakostea.Tältä muuten näyttää neljältä herännyt heppahöperö noin 21 tuntia myöhemmin huojentuneena kameran pelastumisesta vesivahingolta (eräässäkin kylpyhuoneessa, jolle kävi kerran pahemmin).


Pirtsakka meininki hei! Ensi viikonloppuna ei onneksi tarvitse herätä neljältä paitsi ehkä Lunalle ruokaa antamaan. Ei siltikään vaikka aion mennä kilpahyppelemään hassuja pikkuesteitä kirjavalla ponilla. Otan mallia noista sveitsiläisistä huippunimistä vaikka omat yläpuomit onkin siinä puolessa välissä noiden tyyppien esteihin nähden :D