sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Taideterapiaa

Glee on mun salainen paheeni. Tai ei ehkä niin kovin salainenkaan, olenhan siitä monesti blogissakin maininnut. Aina jakson loputtua mielen valtaa haikeus ja eilen tajusin, että multa on riistetty lapsena tilaisuus laulaa kuorossa :D Tanssinuthan kyllä olen, mutta voi kun joku järjestäisi tämmöisille aikuisille sellaisen show-kuoron! Vähänkö änkisin mukaan laulamaan ja tanssimaan!

En ole koskaan mitenkään pitänyt itseäni taiteellisena ihmisenä. En ole luova vaan tulkitseva tyyppi. Ehkä tämä kynsi-innostus liittyy johonkin syvällä piilevään tarpeeseen ilmaista itseäni taiteen kautta. Ja onhan se pakokeino todellisuudesta, kun voi keskittyä hetkeksi johonkin ihanan söpöön ja unohtaa siksi aikaa kiireet ja velvollisuudet.

No joka tapauksessa, ansaitsen pienen pinnallisen hömppäni ja siitä tulee hyvä mieli. Ja kyllä muuten aion taas tunkea postauksen täyteen erilaisia kynsikuvia! Instassa ne on edelleen vähän reaaliaikaisempina, @kynsitic!

Ablecs15-haasteessa tehtiin viime viikolla tekstuurikynnet ja ihasteltiin luonnon ihmeitä. Tällä kertaa molemmat teemat olivat aika helppoja ideoitavia, sillä tekstuurilakkojahan riittää, ja kissat ovat luontokappaleita, joten aika nopeasti tulivat sopivat suunnitelmat valmiiksi.

P3100433

Vitsit kun näistä kuvista näkeekin selvästi kaikki karvahötöset! Mulla on kissoja! Älkää tuijottako niitä liikaa! Tässä muuttui itse asiassa lakatessa vähän suunnitelma kesken kaiken. Oli tarkoitus aluksi laittaa tuo nudehko Rose Pixel alle ja leimata mustia kukkia eri laatasta, mutta kun sain päähäni testata mustaa liukuväriä Black Pixelin kanssa, se voitti ja leima piti vaihtaa vähemmän peittävään. Tekstuurilakat Orly FX ja leima Konad m100 ja saman firman helmiäismusta leimauslakka.

P3130466

Karva! Ehkä näihin kissakynsiin se sopiikin teemaan! Mun instakuvat oli paljon parempia, vähemmän ylimääräisiä hötöjä. Pitäisi varmaan opetella tutkimaan kuvat  koneella ennenkuin poistan lakat! Luonnon ihmeenä nyt siis kissa. Eläimet ja kissat erityisesti on tietenkin mun mielestä luonnon ihmeitä numero yksi, joten helppo valinta. Hankin näitä W-sarjan leimauslaattoja joskus pari kuukautta sitten ja aluksi en saanut mitään leimaa nousemaan yhtään mihinkään vaikka mitä tein. Sitten kokeilin joskus monen viikon päästä piruuttani uudelleen ja ne nousi kuin tyhjää vain. Nämä on vähän henkimaailman asioita. Noin ohuet ja yksityiskohtaiset kuviot on tietysti vähän hankalia, mutta nyt ne onnistuivat ihan hyvin. Pohjalla on Ensin Ginan valkoinen, sitten kaikilla Opi Sheer Tintseillä tehty tuollainen sekalainen pastellipohja, vähän Ginan Fairy Flossia tuomassa kimallusta ja päälle leimat Konadin harmaalla. Kissanpää laatasta W206 ja tassut Spring 06. Karvat Lunalta, kiitos! Tämän kuvaaminen oli muuten tosi vaikeaa, luultavasti osittain noiden miniglittereiden vuoksi ja lisäksi kova kontrasti tumman leiman ja hempeän pohjan välillä. Siksi tämä kuva on vähän eri valotusolosuhteissa otettu.

Tällä viikolla oli sitten teemana “I thought I’d never” ja “Nothing but purple”. Violettien lakkojen ylimpänä ystävänä olin innoissani jo odottanut tätä viikkoa, mutta arvatkaapa vaan tuliko ainuttakaan ideaa päähän liian monen teemaan sopivan lakan äärellä! Niinpä lähdin ensiksi toteuttamaan enpä olisi uskonut –linjaa ja siihen oli aika helppo keksiä idea. Tämä kuva on instagram-neliö, koska en nähtävästi halunnut tästä enempää todisteita.

P3180548

Mä en harrasta eläinkuvioita, piste. Eläinkuviot kuuluu eläimille! Päätin vetää tämän kunnolla överiksi ja järkyttää Maria samalla, eli laitoin kaikkea, mistä en oikeasti tykkää. En ole kullanväristen asioiden, eläinkuvioiden enkä sinisen ystävä. No sinisestä tuli tietenkin kellertävän kullan päällä vihreä, joten se siitä sitten. Vihreähän kyllä kelpaa, vaikkei ehkä suosikki kynsillä olekaan. Leopardikuviot leimattu Konadin m57-laatasta (jonka olen saanut muuten Marilta) ja lakkoina käytin Beauty UK:n Midnight Minx –lakkasetin nimettömiä kultaista ja sinistä. Siirrytäänpäs äkkiä eteenpäin! Nämä lähti eteenpäin heti seuraavana aamuna ennen töitä, ei julkisille paikoille leopardeissa kiitos.

P3220552

Pelkkää violettia –teemaan sain lopulta kaksi ideaa, jotka kilpailutin Marilla. Ensimmäinen idea oli lila pohja, violetit liukuglittertipit ja kukkasiirtokuva. Toinen idea pilvimanikyyristä tuli inspiraationa omista vanhoista pikkujoulukynsistä ja se voitti kilpailutuksen. Tähän sai tietysti käytettyä muutamaakin eri violettia, joten ihan kiva. Nämä lakat ovat uuden suosikkini Colour Aliken ylisuloisia holoja. Pulloihin on merkitty vain numerot, mutta on näillä kai puolalaiset nimetkin. En jaksa niitä nyt etsiä, joten tähän lakkaukseen käytin siis sävyjä 511 (lila pohja), 531 (keskimmäinen pilvenreuna) ja 502 (kärjen tummin violetti). Näissä on tosi kaunis, hillitty holoefekti ja tuo 511 on ehkä täydellisin lila, mitä olen nähnyt (ja olen etsinyt ihanaa shimmeristä lilaa kauan!).

Pidetäänkö pieni hiljainen hetki sille, että tuossa kuvassa ei taida olla yhtään karvahötöä? Tai ehkä muuten on tuossa etusormen reunassa. Unohtakaa koko juttu.

Nyt kipaisen vaihtamaan vaatteita, että pääsen juhlistamaan kummipoikani ja siskonsa synttäreitä. Korttia en muuten taaskaan ole muistanut ostaa! Ehkä vajaa neljävuotias ei niistä niin perusta muutenkaan? Lahjakin on niin epämääräisen muotoinen, ettei sitä oikein saa paketoitua nätisti. Nooooo ei anneta pikkuasioiden häiritä (kuten ei kissankarvojenkaan). Parin päivän päästä pitää muuten olla matkalaukku pakattuna! Jännää!

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Bye bye päivät

Tämä on varmaan jo vähän kliseistä, mutta minne nämä päivät oikein katoaa? Uusi viikko vasta alkoi ja nyt on muka jo keskiviikko? Aina ajattelen itsekseni että kyllähän sitä nyt pari kertaa viikossa ehtii helposti postailla blogiin – kunnes yhtäkkiä on oikeasti mennyt taas kuusi päivää edellisestä julkaisusta. Miten tämä on edes mahdollista, kysyn vaan? Viime viikolla postasin vahingossa kaksi kertaa samana päivänä, kun mulla oli yksi “vapaapäivä”, jona tietenkin tein mm. veroilmoituksen ja hoidin muita yrittäjyysjuttuja, eli ei niin kovin vapaaksi jäänyt se päivä. Päätin siinä tehokkuuspuuskassa kirjoittaa toisenkin postauksen luonnoksiin, että voin sen julkaista vaikka seuraavana päivänä. Innostuin vaan liikaa ja näpyttelin sen eetteriin ennen kuin huomasinkaan ja olin jo linkitellyt kynsikuvatkin vaikka minne, kun vasta tajusin että jaa niin, ei tätä vielä pitänyt julkaista :D

Olen kyllä huomattavasti aktiivisempi somettaja tuolla Instagramissa. Taidan olla pahanlaisessa koukussa siihen, ja todellakin mietin, onkohan Pariisissa monessakin paikassa ilmainen Wi-Fi :D No ei kai, ehkä eniten kuitenkin Whatsappin vuoksi sitä toivon, koska haluan saada kissankuvia ja kuulumisia kotoa mielellään heti eikä vasta illalla majapaikassa. Osaakohan sitä nukkuakaan niin, että voi oikeasti asetella jalkansa miten tahtoo, eikä joudu pujottelemaan niitä eläinten välistä jotenkuten? Tai voi kääntyä selältä kyljelle koska tahtoo, kun mahan päällä ei ole yhtään kisupatteria?

P3030398

Reissujännitystä on jo ilmassa kovasti. Kyttäilen sääennusteita hyvin tiheään ja mietin, onko suunnittelemani vaatetus nyt varmasti sopiva. Viisaintahan olisi jättää pohdinnat ja spekuloinnit väliin ja tarkistaa asia maanantaina, jolloin jo aika suurella todennäköisyydellä olisi kohtalaisen tarkkaa tietoa tulevien päivien säätiloista. Mutta ei taida sopia kuvaan, kun meikäläisestä on kyse. Ja ehkä se on osa hauskuutta, kun voi tuollaisia juttuja seurailla ja miettiä. Jännää on sekin, että yleensä tuo palloileva puolisoni on se, joka reissaa ja minä se, joka jään kotiin kissavahdiksi. Silloin aina ehtii ikävöidä ja kaivata, laskea tunteja ja olla surkea. Ehkä nyt kaiken uuden äärellä ei muistakaan niin murehtia, kuinka kamalan monta yötä vielä pitää olla ilman omaa kainalopaikkaa. (Viisi. Viisi yötä. Ei ole kovin monta se. Mutta on se vaan aika monta. Eipäs kun kuusi! Se vasta onkin!)

Nyt syömään. Ja ehkä halimaan kissoja jo varastoon.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Quatre

Olen niin pahasti aina myöhässä näiden haastekynsien postaamisessa blogiin että se on melkein noloa. Mutta ei oikeasti, koska en nyt niin vakavana asiana pidä tällaista hauskaa hömppää, vaikka äärimmäisen tiukkaa pohdintaa asian tiimoilta aina harrastankin. Ablecs15-haasteen ööööö neljäs viikko sisälsi teemat “Sporting” ja “Turquoise”. Sporttiteemaan sain vihdoin ujutettua miehen iloksi nämä tennarikynnet, joita on siis toivottu jo moneen otteeseen.

P3020388

Näitä ei ehkä kannattaisi esitellä kovin suurena kuvana :D En oikeasti ikinä tee mitään vapaalla kädellä ja vaikka tässä piti vetää vain muutama viiva, nekin on aika noloja. Päällyslakka levitti mustaa valkoiselle ja laitoin liikaa nauhanreikiä, mistä syystä tuo nauhoitus näyttää sotkuiselle liian ahtaalla pinta-alalla… Lisäksi kaiken askartelun lomassa taisi siivousinto kaikota ja valkoista lakkaa on vähän siellä sun täällä :D Lakkoina käytin Ginan valkoista ja aivan törkeän ihanaa Colour Aliken Black Saintia, joka on musta hololakka (peukalosta näkyy vähän sateenkaariakin). Jos kukaan on etsinyt hyvää mustaa holoa, tämä on se. Peittää yhdellä kerroksella, käyttäytyy todella hyvin ja on vielä tosi kaunis. Ja hintapolitiikkakin on kohdillaan, naiskauneus.fi myy tätä herkkua 4,50 euron hintaan per 8 ml. Tähtistrassit vielä Converse-viitteiden vahvistukseksi ja äkkiä karkuun ettei kukaan näe näitä suttuja oikeasti :D Haluan kyllä joskus revanssin, vahingosta viisastuneena.

P3060418P3060422

Turkoosi teema puolestaan sai vähän onnistuneemman toteutuksen. Mähän en ole ollenkaan sinisten, vihreiden tai turkoosien kynsilakkojen harrastaja, mutta tämä ihanuus mulla oli vähän vahingossa. Ostin nimittäin pakettidiilinä vuodenvaihteessa ison läjän kynsihärpäkkeitä ja tämä tuli siinä mukana. Alunperin oli tarkoitus lahjoittaa se pois, mutta en sitten malttanutkaan… Näitä Color Clubin Halo Hues –kokoelman lakkoja nimittäin olin jo ehtinyt kauan himoita ja tuossa paketissa oli tämän Angel Kissin lisäksi käsittämättömän ihana lila siskonsa Cloud Nine, ja niiden päädyttyä meille asumaan jouduin tästä vaaleiden lakkojen kokoelmasta tilaamaan vielä kolme muutakin… Tummemmat Halo Huesit ovat vielä haavelistalla. No mutta nythän harhauduin ihan aiheesta. Mulla oli siis vahingossa yksi tällainen ehkä turkoosiksikin laskettava lakka, se on hyvä kun tuo holoefekti on täydessä toimessa niin kukaan ei osaa oikeasti sanoa, minkävärinen se lakan pohja tosiasiassa on, haha.

Teippasin keskisormeen aaltokuviot itse tehdyillä “vinyyleillä” eli leikkasin kuviosaksilla muoviteipistä palasia. Ginan valkoinen pohjalla, teipit päälle ja Angel Kissillä loput. Hyvin toimi, vaikka lähikuvasta näkeekin että vähän jäi siivottavaa. Oikeastihan tuota pientä ylimennyttä ei kyllä näkisi livenä kuin ehkä suurennuslasilla, mutta joo, ihan täydellinen ei ollut. Huomasin myös, että Color Clubin kirjavassa Surprise!-glitterlakassa oli tuollaisia samansävyisiä hexejä, joten ongin niitä vielä aaltokuvion piristeeksi. Nimettömään leima Konadin neliölaatasta numero 09 saman firman valkoisella leimauslakalla, parit valkoiset niittipallerot etusormeen ja pikkurilliin ja valmista tuli. Vaikka en tosiaan sinisävyisistä kynsistä niin itselläni piittaakaan, nämä oli niin kivat että ne oli mulla perjantaista tiistaipäivään asti eli peräti neljä vuorokautta.

Aluslakkana käytän muuten Essien Grow Strongeria ja liuskoittuvat kynteni on kyllä tykänneet siitä kovasti. Kasvaa vahvoina pitkiksikin eikä lohkeile. Ostin sitä viime viikonloppuna varapullollisen Sokoksen Kutsu kauneuteen –tarjouksesta ja kotona tajusin että jaa sitä edellistäkin pulloa on puolet vielä jäljellä. Olen sitä käyttänyt marraskuun alusta asti tasan kaikissa lakkauksissa, jotka ei aina mene ainakaan kaikissa kynsissä ihan ekalla putkeen, eli käyttöä on kyllä riittänyt. Tällä perusteella voisin arvioida saavani korkata varapulloni ehkä elokuussa, mutta tuossahan se pysyy :)

Tourist 03

Kuulin eilen ilouutisia, kun mies osoitti Ilkka-lehdessä olevaa pientä uutista Norwegianin lentäjien lakon päättymisestä. Olen lievää kauhua tuntien seurannut uutisointia aiheesta, sillä tuossa joitakin viikkoja sitten luovutin pankkitililtäni kohtalaisen summan kyseisen firman lipunmyyntiosastolle. Ja ihan ehkä pari muuta, valmistelevaa hankintaa on tullut tehtyä. Kun määränpääksi valikoitui muodin mekka, oli pakko ihan hippasen päivittää matkagarderobia, vaikka saattaisipa siellä kohteessakin olla 1-2 shoppailumahdollisuutta... Tiedättekö kun mä aina vihaan sitä että ostaminen aiheuttaa lisäostamista. Esim. osta paita niin sitten sen kanssa sopisi ehdottoman parhaiten tuollaiset tietynlaiset housut ja sitten pitää ostaa ne housutkin. Niin kun ostin lentoliput, alkoi heti kutkuttaa että oikeastaan välttämättä tarvisin jonkun söpön hameen ja sitten sen hameen löydyttyä oikeastaan tarvisin sen kanssa jonkun söpön valkoisen yläosan, joka sopisi myös farkkujen kanssa ihanasti. Ja koska ostin lentoliput, tarvin välttämättä ennen maaliskuun kahdennettakymmenettäviidettä päivää myös leimauslaatan, jossa on Eiffel-torni. No onneksi nämä meikäläisen tarpeet on kuitenkin kuitattavissa köyhälistön summilla, ettei nyt sentään Chanelin veskaa tarvinnut välttämättä saada, kun kuitenkin Pariisiin menee.

Mää-ää mee-een Pariisii-iin!

P3100446

Olen kirjoittanut listoja, koska sellainen rauhoittaa hermoja. Jos mukaan otettavat vaatteet tai tuliaiset on pelkkänä päänsisäisenä luettelona, se pyörii loputtomalla repeatilla, kunnes tulee ahdistus ja tuskastus. Kun ne lukee paperilla, se paperi pitää huolen siitä luettelosta eikä mun tarvi enää rasittaa pientä pollaani sillä asialla. Viikonloppuna sain ampumahiihtokisojen äärellä myös tuskankohtauksen kynsilakoista, sillä pakkohan se on tietää monta viikkoa etukäteen, millainen on le Pariisi-manikyyri. Vasta näiden elintärkeiden pulmien selvittyä kävi mielessä vaikka ottaa se metrokartta kauniiseen käteen ja selvittää, mitä vaaditaan siihen, että yksi pieni yksinäinen pohjalaistyttö selviytyy Orlyn kentältä Auberin asemalle ja miltä vaikka näyttää se talo, jonka etsin ensitöikseni tuossa pienessä metropolissa. Asiat tärkeysjärjestykseen, nääs. Toki tässä nyt edelleen on aikaa sekoittaa päätään erilaisilla reittivaihtoehdoilla vielä kaksi kokonaista viikkoa, jonka aikana saanen vaihdettua vielä myös garderobisuunnitelman, kynsi-idean sekä jahkattua kirjahyllyn äärellä kymmenen tuntia osaamatta päättää matkalukemiston sisältöä. Se on rankkaa se, kun päässä menee niin monta ajatusta.

P3100448

Aion tehdä perinteisiä turistihommia ja harhailla Louvressa ainakin yhden työpäivän verran. Aion etsiä Pariisin parhaat kynsilakkakaupat ja hankkia enintään litran pussiin mahtuvan määrän noita jumalten nesteitä. Ehkä syön parit macaronsit ja croissantitkin, mutta ennen kaikkea aion höpistä Sannun korvat niin täyteen suomea, että se saa taas hetkeksi tarpeekseen. Niin ja senkin aion kokea, sen kuuluisan Pariisin kevään. Eiffeleineen päivineen. Ja Notredameineen, Sacrecoeureineen, patonkeineen.

P3100449

Ja jos joku nyt kysyy että "Varför Paris, vi har ju Åbo?", vastaan että Turun kevään koen sitten huhtikuussa. Siitä on valkoista vihreällä mun Whatsappissa, eli sitova sopimus on tehty. Kaikennäköistä reissaamista. Kuinkahan mun kotimiehitys pärjää ilman mua kaikki ne päivät, kun harrastan matkustelua? (Ja joo, ensimmäinen reaktio lentojen varaamisen jälkeen oli että "Yäää en halua lähteä kun kissat ja futisliha ei tuu mukaan". Tällä hetkellä päällimmäisenä on into, mutta kahdessa viikossa sekin ehtinee vielä muuttua monesti Yäää/Jeeeee/Yäää/Jeeeee. Mutta jatkan nyt tässä listojeni kirjoittelua, niin ehkä unohdan surra ja vahvistan käsitystäni siitä, että kyllä mä sen metrojärjestelmän selätän ihan yksiksenikin. Onhan mulla nää aivot kuitenkin.)

Ja sen Pariisi-manikyyrin esittelen sitten tietenkin aikanaan. Siinä on ainakin Eiffel, mutta ei välttämättä tuota smelly cheese –vaihtoehtoa. Päivät juoksee sellaista kyytiä, että onneksi harrastan etukäteissuunnittelua. Muuten yhtäkkiä huomaisin, että apua mähän lähden huomenna ja onkohan meillä matkalaukkua. Vielä 13 päivää. Foreca ei ennusta mitenkään erityisen lämpöisiä kevätsäitä, mutta eikö se Seinejoen varsi vähän keväisempi ole kuin Seinäjoen.

perjantai 6. maaliskuuta 2015

LKOP

Maaliskuu on alkanut vähän matalammalla sykkeellä onneksi kuin mitä helmikuussa mentiin. Kyllä se vaan näillä ikävuosilla jo näkyy, kun vapaapäivät jää vähiin. Vietin tässä välissä pari sellaista vuotta, jolloin ehdin kyllä kovasti pyöritellä peukaloita, mutta ei siitä valitettavasti jää pankkoon lepoa ja virkistystä. Kahden työn tekemisessä on puolensa ja puolensa, mutta kun satun tykkäämään molemmista töistä niin paljon! Vaikka toki viime viikolla taas ajattelin lämmöllä sitä pientä faktaa, ettei käännöstöissä saa palkkaa ekstrasäädöstä, vaikka siihen palaisikin vapaapäivä tovereineen. Vaikka olisin miten hyvin oppinut tässä reilun vuoden tupladuunien yhteydessä aikatauluttamaan niin, että kuormitus pysyisi kohtuullisena per työpäivä, siinä vaiheessa kun homma niin sanotusti pissii jossain oman vaikutusvallan ulkopuolella, voi silti tulla vähän turhankin paineistettuja päiviä väliin. Ja pissiihän se aikataulujen noudattaminen joskus ihan omassakin päädyssä, koska viimetippa on paras ystäväni ja ajoittain vaikka Emmerdalen uusintojen katsominen teemuki kourassa saattaa hakata näpyttelyhommat kohtalaisella ylivoimalla.Viisas on aina viisas...

Onneksi maailmassa on kuitenkin pieniä päivän piristyksiä. Joskus tulee yllättävältä taholta vaikka kiva viesti tai niin kuin tällä viikolla, pieni paketti puhdasta hymyilytystä Ruotsista ♥

P3060410

Marianne lähetti mulle kiitokseksi pienestä vaivasta paljon iloa, vitsit että näistä tulee aina hyvä mieli :) Vähän herkkuja, söpöstelyjuttuja ja teetä, omnom. Suolakissat on muten ihan törkeän hyviä salmiakkeja, omnom!

Ja ainahan voi toki lakata kynsiä, siitäkin tulee yleensä hyvä mieli. Ei aina, koska joskus voi vastustaa esimerkiksi kaikki. Mutta yleensä se on varsin mukavaa hommaa. Finnish(able) nail art challengessa viikolla kolme oli teemoina "Abstract" ja "Fruitylicious". Molempiin ehdin tehdä kunnon suunnitelmat ja olihan se sitten kiva lakkailla niiden pohjalta.

P2260295P2270304

Abstraktit kynnet tuottivat enemmän päänvaivaa, mutta jostain sain sitten idean tehdä tuollaiset väriblokit ja siihen raitaleimat päälle. Näistä tuli itse asiassa toistaiseksi tykätyimmät lakkaukseni Instagramissa (@kynsitic), että kai ne ihan hyvin onnistui, vaikka olin aika varma etukäteen että tässä on nyt katastrofin ainekset kasassa. Käytin ensin hirveästi aikaa teippirajausten tekemiseen violetin (lumene Gel Effect 37 Starry Night) ja hopeisen (Color Club On The Rocks) osion välille, kunnes totesin että screw that ja siirryin vetelemään vapaalla kädellä punaisia (Lumene Gel Effect 40 Flaming Red) osioita. Lopputuloksena oli sata kertaa nopeampi tahti ja jopa siistimmät rajat... tulipa taas opittua jotain :D Päälle leima Konadin laatasta m95 saman firman helmiäismustalla leimauslakalla ja tadaa, abstrakti teema done ja aika kivasti vaikka näin itse sanonkin

P2280323P3010369

Hedelmäkynsiin keksin idean jo kauan ennen toteutusta, kun mietin kauhuissani, mahdanko omistaa mitään hedelmäisiä sävyjä tai leimojakaan. Onneksi Mari tartutti vähän aikaa sitten persikkahimonsa muhun ja tulin hankkineeksi alekopasta tuon persikanoranssin Flormarin JL02-lakan, johon päätin yhdistää tuota samaa punaista Lumenen Gel Effect Flaming Rediä kuin abstraktissakin teemassa on. Viisto liukuväri ja muutama piste dotting toolilla (persikkaiset pisteet on IsaDoran persikkaisella hiekkalakalla Peach Nectar) ja kovasti on hedelmäistä, vaikkei kovin kirjaimellista toteutusta ollutkaan. Huomaa kissankarvat makrokuvassa :D Nämä hedelmäiset kynnet oli ihan nätit, mutta jotenkin nuo värit tuntui ihan vääriltä, niin päätyivät vanulapulle jo seuraavana iltana. Haaste jatkuu vielä varmaan 13 viikkoa, mutta vielä viikolla neljä menen ihan aikataulussa mukana! Vaikka blogiin asti nämä pääseekin vähän viiveellä, Instagramiin pökkään kynsijuttuni aika lailla reaaliajassa. Voi olla, että tässä muutaman viikon päästä jään vähän jälkeen, mutta kiritään sitten kiinni.

Haasteet on kyllä kivoja, osallistuin helmikuussa lankutushaasteeseenkin. En olisi ikinä uskonut, että jostain ne lihakset vaan löytää kestävyyttä monen minuutin staattisiin pitoihin, mutta näemmä kyllä löytää. Pitäisi nyt todellakin jatkaa lankuttelua haasteen päätyttyäkin, sillä onhan nuo tärkeitä lihaksia! Mun aivoille sopii kaiken maailman tuollaiset yllytysjutut. Mutta nyt aion yllyttää itseni viikonlopun viettoon! Bisous!

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Se aika vuodesta

Nyt on taas se aika vuodesta, kun yrittäjää ahdistaa. Veroilmoitus pitäisi tehdä ja vaikka se on noin keskimäärin äärimmäisen yksinkertaista ja palkitsevaa, se ahistaa ihan hitosti! En tajua oikeasti, mikä siinä aina niin vastustaa. Myönnän kyllä ahdistuvani tällaisista virallisista jutuista muutenkin tosi paljon, ihan turhaan. Äskenkin maksoin ahdistavia alveja ja ahdistuin tililtä kadonneesta summasta, vaikka tiedän saavani sen monin kerroin takaisin tehtyäni alarajahuojennushakemuksen… Ei kai se vielä voi lohduttaa, kun ne rahat on vielä pelkästään teoreettisesti mun.

Ollaan tänään touhuttu kämpän kimpussa, kun tuo palloilevampi puoliskoni on lomalla. Olohuoneen nurkasta katosi viimeinkin pari muuttolaatikkoa ja pyykkikopasta on kadonnut kolme koneellista tavaraa… Pian saisi ryhtyä ruoanlaittoon ja kerrankin tajusin ostaa kaupasta jopa parille tulevalle päivälle asti värkkejä. Tämä on niin hämmentävää, etten oikein usko itsekään.

P3010358P3010363

Kissoilla on kivaa, kun ollaan oltu nyt molemmat kotona. Ja joo, mä ängen tuota uutta kameraa koko ajan jomman kumman naamaan kiinni makrohimoissani. Luna ei arvosta erityisemmin, tuo alempi kuva onkin todellinen stinkeye-potretti :D

Tänään voisi ehkä olla vohvelipäivä. Jotenkin tuntuu nyt siltä.