tiistai 30. kesäkuuta 2015

Provinssi 2015

Vietin tänä vuonna pari päivää taas Törnävänsaaressa. Provinssi houkuttelee edelleen, vaikka vanhuuskin jo kolkuttelee ovilla. Olen viime aikoina jaksanut enää yhden päivän festarointeja harrastaa, kun tuo lantiokin on hajalla ynnä muita urheiluvammoja, mutta tällä kertaa hankin kahden päivän lipun. Koska sain ykkösistä parhainta seuraa perjantaille tuolta Ranskanmaalta. Lauantai oli mulle The Provinssipäivä, koska eräs kaikkien aikojen lemppareistani kiipesi Soundilavan lauteille soittelemaan Buffalometallia. Yritin kovasti bongailla, josko Every Time I Dien heppuja olisi näkynyt yleisön puolella myöhemmin illalla, mutta ei sattunut silmään. 

Provinssin organisaatio on uudistunut melkoisesti tässä viime vuosien myllerryksessä. Muutamia kritisoinnin aiheita olivat ainakin ennakkolippujen vaihto, narikkarekan toimivuus ja yhä tähtitieteellisemmäksi kohoavat hinnat anniskelualueilla. Itsehän ostin tosiaan kahden päivän ennakkolipun, mutta hieman epäselvän ilmoittelun vuoksi tein parikin hukkareissua ennen kuin valkeni, ettei pe-la-lippua saa rannekkeeksi ennen perjantaita. Aiemmin eri lipputyypeillä on ollut erilaiset rannekkeet, mutta nyt kaikki lauantaihin asti voimassa olevat liput olivat samalla rannekkeella eikä niitä siksi saanut vaihdettua ennen lipun alkamispäivää. Ensi vuonna tiedän paremmin. Alueen ulkopuolella sijaitseva uusi ja ihmeellinen narikkarekka oli mielenkiintoinen tuttavuus. Hieman normaalia narikkalippua hintavampi vaihtoehto tarjosi tilaisuuden saada oman avainkortin, jolla narikassa saa käydä ilmaiseksi normaalin käyntimaksun sijaan. Hirveän hieno idea, harmi vain että vietin lauantaista osan selvitellen sitä, koskahan rekan toiminta saadaan palautettua ja millaisia hyvityksiä on luvassa niille, joiden tavarat ovat jumissa sähkölukkojen takana. Rekan seinässä luki isolla että toimii myös sähkökatkojen aikana, mutta joku häiriö lukitsi aika ison osan kaapeista usean tunnin ajaksi. Sain lopulta rahat takaisin ja tavaratkin kaapista festarin päätteeksi, mutta hieman otti aivokuoreen tuo tilanne. Mistä voisimmekin päästä sujuvasti anniskelualueiden hinnoitteluun, mutta koska olen toki kypsä aikuinen enkä juo ketutukseen, jätetään välistä. Ne 8 euron nollakolmoset lonkerot, siis.

Taidan poseerata aika monessa festariselfiessä, mutta omaan kameraan/puhelimeen sellaisia tarttui nolla. Ainut festareihin liittyvä kuva on tämä:


Festarikynsiin pääsi testattavaksi Fingrsin sarjakuvateemaiset siirtokuvat, jotka sain Naildaten herkkupussista. Valkoiselle pohjalle länttäilin niitä aika summissa, joskin ehkä olisi voinut vähän miettiä sommitteluja. Aivan hauskat niistä tuli kaikesta huolimatta, enkä onnistunut edes sössimään kuin ehkä kaksi siirtokuvanpalaa sähläilyyn. Kynnet selvisivät festaroinnista hyvin koristeluineen päivineen, joten ei ihan turha kokeilu. 

Säätkin suosivat meitä pe-la-festaroijia, ja yleisesti ottaen kokemus oli ehdottomasti positiivinen. Jonot olivat vallan maltillisia kautta linjan ja järjestelyt pelasivat oikein hyvin. On se silti hyvä, että Provinssi on vain kerran vuodessa, terveisin mun jalkaparat. Ja lompakko, vaikken nyt niin olekaan laskenut paljonko tuli tuhlattua. Seinäjokisen kesään kuuluu yksi Provinssi, ja on meidän onnemme että näyttäisi senkin festarin tulevaisuus hieman valoisammalta tämän vuoden yleisömenestyksen jälkeen.

3 kommenttia:

  1. Harmi, ettei sitten ehditty törmäämään :/ Mun osalta Provinssilauantai kutistui reiluun kahteen tuntiin. Periaatteessa olisin ehtinyt vielä katsomaan miltä Faith no more näyttää, mutta olin jo niin väsyksissä, että jäin mieluummin hoitamaan potilasta.

    VastaaPoista
  2. Lähetän tämmöiset myöhäiset kommentit :) mutta pakko sanoa että oli kyllä ihan huippukiva provinssiperjantai! Kiitos muru ;) ens vuonna uusiksi! Mut harmi että se narekka aiheutti päänvaivaa..

    VastaaPoista

Kerro!