maanantai 11. tammikuuta 2016

Voi nenä

Kun ostin keväällä rakkaan Olympukseni, yksi sen tärkeimpiä ominaisuuksia oli ison aukon lisäksi makrottelumahdollisuudet. Hyödynnän niitä melkein päivittäin sihtaillessani pieniä kynsiasioita, mutta aika usein tulee asetettua se linssi aika lähelle harmaata tai inkkipinkkiä kissannenää. Koska kaikkihan tahtoo katsoa kissan sieraimesta sisään.


Nekun nenäonteloista saa yleensä suosiolla ihan OK kuvia, mutta prinsessa Luna ei aina ole ihan samaa mieltä. 


Juuri tämän lähemmäs ei sovi änkeä. Pitääkin ottaa tämä nyt agendalle: pakko saada kunnon makrokuva Lundströminkin nokasta.

Näillä pakkasilla sisäkissatkin ovat viihtyneet varsin mielellään kainaloeläiminä. Molemmat nukkua posottavat yöt allekirjoittaneen jalkojen välissä, ei pääse hirveästi kyllä palelemaan ketään. Kyllä onnea on pienet kissaeläimet, ja niiden pienet nenät. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro!