torstai 30. kesäkuuta 2016

Lohikäärmekynnet Walesin kannattajajoukoista

Halusin tehdä erillisen postauksen näistä Wales-kynsistä, jotka tein fanikatsomoon lauantaille. Mulla on aika usein tapana tehdä kannatuskynsiä jalkapallo- ja futsal-peleihin, joita käyn katsomassa. Tämän EM-kisahuuman keskellä askartelin omat kynnet myös uudelle suosikilleni. Hyvin toimivat, jatkoon menivät ja perjantaita odotellaan jännityksellä :)

Olen saanut joskus joksikin kaupanpäällisiksi smART Nail Stencilsin lohikäärmesabluunoja. Olin ajatellut että noinkohan niille koskaan mitään käyttöä tulee, mutta kappas vain kun tuli kuitenkin! Koska lohikäärme ei ole yhtään Walesin lipun lohikäärmeen näköinen, en halunnut tehdä mitään suoraa lippuyritelmää, enkä oikeastaan niin tykkääkään kovin kirjaimellisista tulkinnoista. Lohikäärmeen oli oltava punainen ja valkoisella pohjalla, joten valkkasin suosikkini noista väreistä ja aloin askarrella. Punainen on Colors by Llarowen Pirates of Penzance ja valkoisena edustaa huippuhyvä Essencen Wild White Ways


Pirates of Penzance on ihan naurettavan kaunis lakka. Syvä punainen täynnä superhohtelevaa holokimallusta peittää oikeastaan jo yhdellä kerroksella, mutta sävy ja efekti syvenevät vielä toisen kerroksen avulla. Tämän lakan takia tahtoisin kaikki CbL:n holot, kiitos mielellään mahdollisimman pian. Se toimi myös sabluunan kanssa loistavasti ja ylipäänsä yllätyin kovasti sabluunojen toimivuudesta! Ei vuotoja, ei takertumisia. Pelkkää hyvyyttä, kerta kaikkiaan. Käytin sabluunoja vieläpä tuplana, sillä en malttanut tuhlata niitä nyt kun olen keksinyt tarvitsevani lohikäärmeasioita... 


Peukalon lohikäärme on siis tehty samalla sabluunalla kuin keskisormen. Hyvin fudaa toisellakin kierroksella!

En osannut päättää, miten saisin vielä vähän vihreää ympättyä punaisten lohikäärmeiden kaveriksi, joten käytin oljenkorren. Kilauta kaverille -menetelmällä ystäväni Sonne ehdotti vihreitä strasseja, joita sattui kuin sattuikin olemaan hitulalaatikossa. Sain ne Bling la Vieltä keväällä lahjaksi. En osannut itse valita heidän kivasta valikoimastaan joten pyysin yllätyspakettia ja nuo vihreät muun muassa siellä olivat. En olisi vihreitä itse valinnut, mutta näin ne asiat tuppaavat järjestymään, sillä vihreitä nyt tarvittiin. Lasipintaiset strassit pitävät hyvin kiiltonsa päällyslakankin alla, tykkään!

Näitä oli surku ottaa pois, joten saatan tehdä jotain vastaavaa myös puolivälierää varten. Olen jäänyt koukkuun kannatuskynsiin. Tuskin kovin moni askartelee tällaisia :D Olen toki jo googlannut, millä leimauslaatoilla olisi lohikäärmeitä. 

Nyt takaisin töihin, sanat eivät käänny itsekseen kieleltä toiselle!

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Jatkettuja lauseita

Blogosfääriä kiertää hauska jatkettujen lauseiden haaste, jonka ajattelin siepata myös tänne. Mielipidepostauksia ei meikäläisestä oikein saa puristettua, mutta josko tuonne sekaan pääsisi ujuttautumaan myös joku syvällisempi ajatuskin? Kuvituksena Marin ottamia kuvia, joissa esiinnyn joko käsineni tai ihan kokonaankin.

En ymmärrä... mustavalkoisuutta. On hyvä, että osaa innostua asioista, mutta en kestä sitä, ettei nähdä yhtään omaa nenäänsä pidemmälle. 

Seuraavaksi ajattelin... keittää teetä. Tämä yllättää varmaan ihan kaikkia. 

Viime aikoina... olen käyttänyt lukemattomia tunteja opiskellen täysin uutta kieltä, josta en tiennyt etukäteen mitään. Älyttömän mielenkiintoista ja hauskaa. Kun kielet ovat työkaluja, on aivan huikeaa innostua pitkästä aikaa kielenoppimisen hauskuudesta ja palkitsevuudesta. Dw i eisiau dysgu Cymraeg. 

Hän leimaa.
En osaa päättää... keskimäärin ikinä yhtään mitään. En osaa päättää vaatteita, kynsiä, ruokia tai tapaamisaikoja. Tuskastun itseeni vähintään joka päivä tästä aiheesta!

Muistan ikuisesti... ihan liikaa asioita. Joskus on ärsyttävää muistaa niin tarkasti niin paljon. Onneksi ikä taitaa vähän helpottaa tätä, tai sitten en enää kuuntele niin paljoa :D

Päivän paras juttu... oli kun Maarit lupasi maalata terrierin punaiseksi ja lähettää sen mulle korvaamaan punaisen lohikäärmepehmon puutetilaa. Tarvin ehdottomasti punaisen terrierin!

Noloa myöntää, että... en saa tällä hetkellä liikuttua tarpeeksi. Sanotaanko, että luontoisedut asian suhteen ovat ikään kuin kohillaan, mutta ei irtoa. 

Viikko sitten... mulla oli maha kipeä muutamana päivänä peräkkäin. Näin jälkeenpäin osaan epäillä syylliseksi stressiä, sillä maha ei kuulu niihin osiin mun kropassa, jotka eniten aiheuttaa pulmia. Niitä muitahan kyllä ihan riittää yhden ihmisen tarpeisiin.

Kaikista pahinta on... julmuus eläimiä kohtaan. En käsitä, miten joku voi kokea oikeutta sellaiseen. 

Salainen taitoni on... keittää hyvää kahvia. En edes itse juo kahvia, mutta osaan vaistomaisesti arvioida hyvän suhteen veden ja kahvin välille. Ehkä mun aivoissa piileekin joku salainen matikkapää, jonka osaan valjastaa laskemaan tilavuuksia.

Hän tekee Marille pääsiäiskynsiä!
Jos saisin yhden toiveen, se olisi... saada Maapallon väkiluku jotenkin palautettua kestävälle tasolle.

Minulla on pakkomielle... pitää kylpppärin lavuaarin reuna tyhjänä. Meille on asennettu sellainen kääpiömitoitettu lavuaari, jonka reunat ovat heti täynnä, jos siinä on jotain muuta kuin käsisaippua. Olen aika hermona, kun muilla talouteni jäsenillä ei ole vastaavaa tarvetta olla jättämättä siihen mitään. Muuten meillä ei ole niin tarkkaa, jos tavaroita jää pöydälle, ei kaikkea jaksa aina heti laittaa omalle paikalleen.

Söin tänään... paistettua riisiä ja kasviksia. Kyllä oli hyvvää. Iltapalaksi saan lämpimiä leipiä, joita futisliha on askarrellut mulle kevään aikana lukemattomia. 

Ärsyttävintä on... nuotin vierestä viheltäminen. Ja se, ettei kevyen liikenteen väylillä kellään käy mielessäkään, että liikkeellä voi olla muitakin tienkäyttäjiä, jotka näkisi vaikka kääntämällä päätä tai nostamalla katseensa varpaista/pyörän eturenkaasta.

Tekisi mieli... uutta juhlamekkoa ystävän häihin. Toivottavasti löydän alesta jonkun kivan! Kaikennäköisiä mielitekoja on kyllä kertynyt, mutta onneksi ei ehdi shoppailemaan :D

Hän poseeraa Marin synttäreillä kauniissa juhlatöppösissä.
Minusta on söpöä... miten paljon mun futislihani tykkää meidän kissoista ja muistakin kissoista. Saan aina kuvia kissoista ja koirista sellaisista paikoista joissa hän on ilman minua. Ja poikkeuksetta kaikkiin kissankuviin, joita itse lähetän, saan vastaukseksi "Ihana ♥"
(hashtag catsandguys cuteguysandcats enkestä liiansöpöä)

Hävettää... olla mustasukkainen siitä, miten paljon meidän kissat tykkää futislihasta :D Oikeastihan ne menee siihen kainaloon nukkumaan vain siksi että mies nyt sattuu olemaan vaakatasossa silloin kun itse en ehdi. Silti koen että Luna on vähän petturi, kun on niin tyytyväisen näköinen siinä omalla suosikkipaikallaan. Minusta niiden kuuluisi tykätä musta eniten aina ja kaikissa tilanteissa. 

Olenko ainoa, jonka mielestä... on täysin normaalia aloittaa intensiivinen kielenopiskelu ihan vaan sillä perusteella, että satuin ihastumaan jonkun maan jalkapallojoukkueeseen? Ihastuin, tilasin fanipaidan, aloin opiskella kieltä. Enkä nyt tarkoita että opettelen sanomaan päivää ja kiitos, vaan suunnitteilla olisi saada uusi kieli CV:hen :D

Tämän haasteen saa kopioida ken tahtoo, minusta tällaiset on hauskoja välillä :)

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Viikon suosikkikynnet, osa 23

Juhannus tuli vietettyä hyvin rauhallisissa merkeissä kotosalla. Meillä ei ole tapana tehdä juhannuksesta kovin suurta numeroa ja ainut juhannusperinteemme onkin käydä grillaamassa isoveljeni perheen kanssa Kääpiölinnassa. Vaikka aina tarkoitus olisi grillata ihan vähän vain jotain, Anun tuntien pöytään ilmestyy aina mystisesti noin neljäätoista eri sorttia, eikä kukaan pääse välttymään suunnattomalta ähkyltä. Juhannuksen muihin aktiviteetteihin kuului jalkapallon fanaattista tuijottamista (siis allekirjoittaneen toimesta, tuo palloilija itse on pysytellyt vallan tyynenä) sekä kymrin tiivistahtista opiskelua (koska joku tässä taloudessa tosiaan antautui täysillä EM-kisahuuman vietäväksi ja sekosi Walesista ihan kunnolla). Oli tarkoitus siivota ja vaihtaa verhot, mutta syystä tai toisesta olohuoneessa on edelleen ne samat kympin verhot, jotka ostin hätävaraksi elokuussa 2014... 

Nyt yritän päästä kirimään taas kynsijuttuja ajan tasalle. Tämän viikon suosikkikynsiksi nousivat ehdottomasti "flakies over nakies" -kynnet, joihin sain inspiraation Instagramista @dsetterfield74:ltä, joka puolestaan oli saanut oman inspiraarionsa @mcpolish:ilta, joka on laittanut tämän ilmiön liikenteeseen. Flakie-lakkoja yleensä käytetään toppereina värilakan päällä, mutta Amy keksi käyttää niitä suoraan paljaalle kynnelle ja nehän muuten toimivat aikas mainiosti. Luulen, etteivät ole viimeiset flakies over nakiesit, mitä teen. Mulla ei itse asiassa juurikaan ole flakie-lakkoja, ja nuokin kaikki kaksi omistamaani on tainnut tulla ikään kuin oheistuotteina... Color Clubin Covered in Diamonds on huuto.netistä hankkimastani isommasta paketista ja Lumenen talven juhlakokoelman Snow Angelin sain Lumenelta muun kokoelman mukana testattavaksi. Käytin puhtaanvalkoista lumienkeliä alimpana, ettei kokonaisuudesta tulisi liian kellertävä, sillä Covered in Diamondsin lastut ovat vähän keltaiseen taittavia. Olin juuri saanut tilaamani laattapinon Born Pretty Storesta, ja tahdoin käyttää geometrisen graafista BP-77-laattaa flakieiden päälle leimaamiseen. Leimasin taas tummanharmaalla Konadilla, sillä Konadit toimivat parhaiten (omistamistani leimauslakoista) kirkkaan leimasimen kanssa ja nämä leimat vaativat tarkkaa kohdistamista.


Tuli siinä sitten jälkeenpäin mieleen että ehkä nuo suorat viivat ja vähän muhkuisaksi jäävä flakie-pohja ei ole ihan paras mahdollinen yhdistelmä... mutta siinä vaiheessa oli jo myöhäistä :D Ensi kerralla olen viisaampi. Laatta toimi kuitenkin erinomaisesti! Näissä kuuluu olevan laatuvaihteluita, mutta kaikki omani ovat olleet ainakin tähän asti toimivia. Uskallan tilata lisääkin. 

Tottahan flakiet piti matata, sillä #MatteAllTheFlakies (ne näyttävät vain niin hyvältä matattuina), joten INM Out the Door Matte pääsi vielä viimeistelemään nämä kynsimet:

 

Näitä en olisi taas malttanut ottaa pois ollenkaan. Yllättävän helposti lastut sai irti, ei tarvinnut edes muhitella foliossa. Koko kauneutta näistä on ihan mahdoton saada vangittua kuvaan, sillä lastujen välke ei suostu pyydystettäväksi.

Viikon muut lakkaukset näyttivät kutakuinkin seuraavalta:


Alarivillä ovat yleisön suosikit, itse tykkäsin noista violeteista kyllä mutta sitruksista en ollenkaan ja ne lähtivätkin heti kuvan oton jälkeen tekemään tilaa seuraaville :D Niillä on kuitenkin eniten tykkäyksiä tästä satsista, mikä vain puhuu sen puolesta, ettei Instagramissa ole mitään tolkkua :D Vallan usein ne itselle vähiten mieluisat keräävät eniten yleisöä. Oh well, such is life. Instasta löytyy infoa muista lakkauksista, jos joku kiinnostaa erityisesti!

Miten teillä meni juhannus? Onko linjoilla muita Wales-faneja? Kuinka käy perjantaina? Draig goch ddyry gychwyn!

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Kissaeläimiä ja satunnaista höpinää, vol xyz

Säännöllisin väliajoin koen suurta tarvetta postata jotain, mutta en vain kerta kaikkiaan keksi, mitä. Kissakuvat saapuvat pelastamaan, aina on hyvä aika katsoa karvaisia nelijalkaisia. Niiden yhteyteen voi kirjoitella jotain satunnaista, josta ei saisi varsinaista postausta muuten. Kätevää.

Meillä tehtiin vaihteeksi pieni remontin näköinen operaatio tällä viikolla. Neljään vuoteen tässä asunnossa on mahtunut niin paljon remonttia, etten enää pysy edes kärryillä. Onneksi tällä kertaa selvittiin pikaisella paikkauksella. Edelleen korjaillaan kaksi vuotta sitten päin sanonko mitä tehdyn remontin jälkiä. Näillä näkymin fiksailut olisi nyt hoidettu. Vaikka operaatio oli pieni, ehti se tähän läjään vähän stressata, kun vuorokaudessa ei muutenkaan tahdo riittää tunnit.


Sen verran on ehtinyt huilimaankin, että Yle TV 2 on saanut viihdyttää shortsiasuisten miesten muodossa. Olen aina ollut futistyttöjä, mutta viime vuosina en mitenkään aktiivisesti ole jaksanut seurata. Kunnes nyt tulivat nämä EM-kisat. Ja Wales. Käänsin takkia vakio-Portugalista aika nopsaan ja hyppäsin suoraan lohikäärmejoukkueen kyytiin jännäämään jatkopaikkaa. Maanantaista Venäjä-peliä odotin monta päivää ihan intopiukeana. Mitä oli arvokisajalkapallo vuosien 1958 ja 2014 välillä ilman Walesia? Cymru am byth!


Olen yrittänyt tässä kesän aikana päästä jonkinlaiseen flow-tilaan, jossa osaisin nauttia hetkestä ja muistaa elää päiviä tapahtumien välissäkin, ettei kesä livahda taas kerran ohi odottamalla koko ajan jotain. Silti kesäkuu on vilahtanut ohi hurjaa vauhtia ainakin nämä ensimmäiset 3/4. Vielä on oppimista. Vaikea on olla odottamatta tulevaa, esimerkiksi sitä hetkeä, kun saa laittaa koneet säppiin ja lähteä vapaalle. 

Ja hitsit, seuraavaa Walesin peliä kyllä odotan myös, vaikken oikeastaan ole ihan kärryillä sen ajankohdasta. No, sitä odotellessa... Vai miten se nyt menikään. Hwyl!

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Viikon suosikkikynnet, osa 22

No huhhuh millaista menoa! Olen ollut nyt pari viikkoa niin tukka putkella menossa töiden suhteen, ettei toivoakaan ehtiä yhtään mitään ylimääräistä. Valitettavasti blogi lasketaan ylimääräiseksi siinä kohtaa, kun 1-2 humanistia pyörittelee työtunteja ja kapasiteetteja, ja toinen tekee pienen yhteenlaskuvirheen ja toinen ei huomaa tuota virhettä ajoissa. Sekoilun summana jälkimmäinen humanisti painaa duunia niin paljon kuin ikinä jonkinlaisilta yöuniltaan ehtii ja näkee niiden yöunienkin aikana lähinnä painajaisia töistä. Nyt alkaa jo näkyä valoa tunnelin päässä, mutta toisaalta vielä ehtii saada paljon paniikkia aikaan ennen juhannusta! MAYHEM! Tai siis ommmm zennnn... 

Nyt siis kuitenkin tehdään jonkinnäköinen päivitys jonkin viikon suosikkikynsiin. Vähän mennään nyt myöhässä, mutta yritän saada pian jo seuraavan postauksen aiheesta ulos, että oltaisiin taas ajan tasalla. Tällä viikolla olisin voinut julistaa suosikeiksi oikeastaan kolmet viisistä kynsistä. Päädyin kuitenkin yllättäen nudeen skittletteen, jossa oli kuitenkin nuden, mustan ja valkoisen lisäksi vähän holoa... Vitsit mulla on kyllä tylsä värimaku tällä hetkellä! En silti vaihda enää lennosta suosikkeja, näillä mennään. Pohjalla kaikissa kynsissä Color Clubin iki-ihanasta Halo Hues (Lights) -kokoelmasta Cherubic, joka on varmastui  maailman kaunein nude.


Cherubicin päälle askartelin leimaillen ja pilkutellen pienen skittleten. Leimat ovat molemmat ÜberChicin laatalta 1-01 ja käytin leimaamiseen Konadin valkoista ja tummanharmaata. Tykkään nykyään enemmän sillä leimailla kuin ihan mustalla, koska mustan uskomaton pigmenttimäärä on maailman ärsyttävin siivota kynsinauhoilta (oli lateksia tai ei, aina on kuitenkin mustaa jossain raossa). Käytin kirkasta leimasinta tuplaleiman kohdistamiseen, Konadin lakoilla toimii melkeinpä leima kuin leima myös kirkkailla, joilla hennoimpien kuvioiden nostaminen tuntuu monella olevan hyvin haasteellista.


Etusormeen ja pikkurilliin pilkuttelin vielä tuollaiset pienet viimeistelyjutut ja nämä olivat kyllä varsin korkealla suosikkilistoilla. Kyllä hillitty nude vain on nyt niin mun juttu.

Näistä muista kynsistä molemmat ylärivin lakkaukset olisivat kelvanneet suosikkipaikalle. Violetti on niinkin eksoottinen juttu kuin IsaDoran magneettilakka vuodelta X ja turkoosit pisarakynnet puolestaan ensimmäinen pond-manikyyrini, jonka tein Seppälän holojellyllä.


Mikä oli näistä paras? Instagramista voi käydä kurkkimassa lisäinfoa näistä kollaasikynsistä, ja sieltä näkyy myös vähän reaaliaikaisemmin meikäläisen kynsitouhuja. Nyt äkkiä takaisin muihin hommiin, etten vain ehdi luulla päässeeni vielä vapaalle työn ikeen alta. Bis später!

torstai 16. kesäkuuta 2016

Busy busy



Palaan pian, jos joskus löydän tien ulos tästä työviidakosta!

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Viikon suosikkikynnet, osa 21

Alan olla ehkä hieman päässyt kesämoodiin kynsien suhteen. Värejä alkaa löytyä muutenkin kuin "pakon" edessä (haasteisiinhan on pakko osallistua, vai miten se meni) ja vieläpä tykkään niistä väreistä. Teinpä oikein neon-kynnetkin ihan vain huvikseni ja ne oli aikas kivat! Suosikin paikalle nousivat niiden ohi kuitenkin nämä kirkkaan minttuisat vinyyliaskartelut, joissa käytin pelkästään Kikon lakkoja. Taidan tosiaan olla ihastunut tuohon minttuun, sillä sitä on vilahdellut nyt kynsillä aika usein. Hämmentävää, sehän on yhtä aikaa sininen ja vihreä, enkä tykkää erityisemmin sinisestä enkä vihreästä kynsillä. Tai no sininen alkaa olla jo ihan OK, olen lukuisissa haasteissa tainnut itseni siihen turruttaa. Vihreä on vielä hyvin oudon näköinen. Sitä onkin näkynyt meikäläisen kynsillä lähinnä kerran jouluna, pääsiäisenä ja Pyhän Patrikin päivänä...

Minttu nyt olkoon siis aivan oma sävynsä eikä sekoiteta sitä muihin lähisukulaisiinsa. Pohjalla kimaltelee Kikon keväällä julkaistuista Candy Nails -lakoista löytynyt Candy Sprinkles 33 - Water Enchantment. Nämä myytiin aika nopeasti loppuun, onnistuin Pariisin-reissulla muutaman lakan tästä kokoelmasta sieppaamaan. Tämä on jotain turkoosin ja mintun väliltä ja parhaiten se tuntui sopivan yhteen juuri tuon minttuisan serkkunsa kanssa. Water Enchantmentissa on kirkkaassa pohjassa turkoosia microglitteriä ja kullanhohtoista shimmeriä. Kovin hyvin ei peitä itsekseen, mutta parilla kerroksella sai jo tällaisen hyvin koristelujen kanssa riittävän pohjan. Sienellä töpötellen varmasti saisi nopeiten peittävän tuloksen, jos sellaista kaipaa. 

Minttuserkku on puolestaan Kikon jo mielestäni melko legendaarinen creme 389 Mint Milk. Se on kunnon hammastahnaminttu, ja ihan todella ihana kaikin puolin. Levittyy hyvin ja näyttää hyvältä yksinäänkin. Käytin MiNailsin vinyyleistä kahta erilaista aaltokuviota vierekkäin ja lopputulos oli aika hauska. Jotenkin nuo värit sopivat yhteen vesiviittauksen kanssa noihin aaltokuvioihin. 


Kyllä tykkäsin. Tästä saattaa tulla turkoosin ja mintun värinen kesä. Vaatteisiin asti tällainen hulluttelu sentään ei ylety. Vihreä, musta ja valkoinen sattuvat edelleen olemaan ainoat värit, joita hyväksyn farkunsinisen rinnalle. Voisi joskus repäistä ja ostaa vaikka violetin paidan!

Muita kynsiä tälle viikolle: 


Oikean yläkylman violetit olivat suosituimmat Instagram-raadin tykkäysten perusteella. Itse yllätyin tykkäämällä eniten noiden minttujen jälkeen oikean alakulman neoneista. Ainakin olivat vähän erilaiset kuin mitä olen tässä viime aikoina tullut askarreltua. Ehkä siksi! 

Instagramissa tuttuun tapaan reaaliaikaiset kynsitouhut ja tarvittavat faktat tehdyistä lakkauksista. Aika leimailupainotteista tämä tuntuu olevan, mutta mikäs siinä. Se nyt vain on suosikkia!

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Haikea kesänaloitus

Kesäkuu alkoi varsin haikeissa merkeissä. Jouduin nimittäin taas jättämään hyvästit yhdelle elämäni nelijalkaisista rakkauksista. Olin suunnitellut alunperin kirjoittavani tuosta kauniista pienestä mäyryläisestä jotain blogiinkin, mutta sen kyseenalaisen menneisyyden vuoksi päätin kuitenkin pitää tiedot koirasta vain perheen ja ystävien välisenä. Perjantaina menneisyyden kummitukset veivät perheemme tuoreimman jäsenen hautaan, sinne kuusen alle muiden rakkaiden, edesmenneiden lemmikkiemme viereen.

Elämä kuitenkin jatkuu muiden nelijalkaisten rytmittämänä. Alla olevassa kuvassa tahtia lyövät vanhan estetykin kaviot.


Ratsastuskesän kuviot ovat vielä pitkälti auki. Käyn säännöllisesti hyppelemässä ainakin alkukesästä ja toivottavasti saan tarjota vähän kavereillekin pounien liikutusapua - mopolla on kesällä hyvä ajella tallille jos toisellekin. Tavallaan kaipaisin jotain vakavasti otettavaakin harrastusta nyt, mutta toisaalta uskon sen kyllä tulevan ennemmin tai myöhemmin vastaan jostain. Hevoseton kun on huoleton, vaikka sitten vuokrahevosetonkin. Itse asiassa yksi tilaisuus tulikin jo keväällä vastaan - kunnes sai nivelrikkodiagnoosin ja ontui suoraan ohi. Ehkä jonkun ehjänkin kanssa vielä tiemme kohtaavat. En mitenkään aktiivisesti ole siis etsinyt, luotan sattumaan ja kaveripiirin puskaradioon.

Saumoja kuitenkin olisi saada jopa jotain kuvia allekirjoittaneesta hevosen selässä kesällä, joten toivottavasti saan jotain materiaalia tännekin hepasteluista. Kivaa, että on kesä, vaikka alku olikin surullinen. 

torstai 2. kesäkuuta 2016

Viikon suosikkikynnet, osa 20

Tämän viikon suosikkikynnet valitsi oikeastaan Mari, sillä en osannut itse päättää kahden hyvän väliltä. Nudesta ja mintusta hän valitsi mintun, koska "minttu on ku jäätelöä" :D 

Tämä kyseinen minttu on Passport to Happiness Essien Bridal 2016 -kokoelmasta. Se pääsi ottamaan revanssia jouduttuaan edellisellä käyttökerralla huonojen kuvausolosuhteiden uhriksi. Minttu on sävynä kyllä hurmannut meikäläisen, ja tässä on vielä hentoinen shimmer, joka tekee siitä söpösti hohtavan ja hyvin levittyvän. Usein shimmerilliset lakat levittyvät usein cremejä tasaisemmin syystä tai toisesta. 


Koristeluiksi tuli kukkia, sillä nämä olivat haastekynnet otsikolla "Spring Flowers". En halunnut mitää värioksennusta, joten leimailin valkoisella ja hopealla erilaisia pikkukukkia summittaisesti. Hopeisena leimalakkana on suosikkini, Color Clubin On the Rocks ja valkoisena Konadin valkoinen. Laatta on joku merkitön kirppislaatta, jonka alkuperästä ei ole havaintoa.


Näitä kehtasi kyllä katsella pari päivää. Tuo pehmeän minttuinen sävy on jotenkin todella kiva. Tykkään kyllä sellaisesta hammastahnamintustakin, mutta Passport to Happiness sopii vaikka mihin. Kokoelman suosikkilakkani, ehdottomasti!

Muista kynsistä nuo nudet metallileimatut olivat toinen kilpailija ykköspaikasta. Juuri tuollainen yksinkertainen ja hillitty tyyli on nyt vain niin mun juttu.


Pinkit rusettikynnet puolestaan askartelin erään pienen prinsessan kunniaksi. Ystävän vauva pääsi vihdoin maailmaan ja kyllä kuulkaa Hanna-tädistä oli kiva nähdä tuo kauan odotettu pikkuenkeli. Meillä on nimittäin tuon vauvan kanssa ihan erityinen yhteys ♥

Instagramissa olen kertonut näistäkin kaikista lakkauksista vähän juttuja, jos kiinnostaa lakat tai laatat tms. Nyt kiiruhdan äkkiä syömään ja sitten tallille nauttimaan kesähelteestä pitkät saappaat jalassa!