sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Haikea kesänaloitus

Kesäkuu alkoi varsin haikeissa merkeissä. Jouduin nimittäin taas jättämään hyvästit yhdelle elämäni nelijalkaisista rakkauksista. Olin suunnitellut alunperin kirjoittavani tuosta kauniista pienestä mäyryläisestä jotain blogiinkin, mutta sen kyseenalaisen menneisyyden vuoksi päätin kuitenkin pitää tiedot koirasta vain perheen ja ystävien välisenä. Perjantaina menneisyyden kummitukset veivät perheemme tuoreimman jäsenen hautaan, sinne kuusen alle muiden rakkaiden, edesmenneiden lemmikkiemme viereen.

Elämä kuitenkin jatkuu muiden nelijalkaisten rytmittämänä. Alla olevassa kuvassa tahtia lyövät vanhan estetykin kaviot.


Ratsastuskesän kuviot ovat vielä pitkälti auki. Käyn säännöllisesti hyppelemässä ainakin alkukesästä ja toivottavasti saan tarjota vähän kavereillekin pounien liikutusapua - mopolla on kesällä hyvä ajella tallille jos toisellekin. Tavallaan kaipaisin jotain vakavasti otettavaakin harrastusta nyt, mutta toisaalta uskon sen kyllä tulevan ennemmin tai myöhemmin vastaan jostain. Hevoseton kun on huoleton, vaikka sitten vuokrahevosetonkin. Itse asiassa yksi tilaisuus tulikin jo keväällä vastaan - kunnes sai nivelrikkodiagnoosin ja ontui suoraan ohi. Ehkä jonkun ehjänkin kanssa vielä tiemme kohtaavat. En mitenkään aktiivisesti ole siis etsinyt, luotan sattumaan ja kaveripiirin puskaradioon.

Saumoja kuitenkin olisi saada jopa jotain kuvia allekirjoittaneesta hevosen selässä kesällä, joten toivottavasti saan jotain materiaalia tännekin hepasteluista. Kivaa, että on kesä, vaikka alku olikin surullinen. 

2 kommenttia:

  1. Tämä kesä alkoi kyllä vähemmän hilpeissä merkeissä. Kauhulla odottaa, että mitähän seuraavaksi... :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jospa ne kurjuudet olisi nyt siinä...

      Poista

Kerro!