perjantai 29. heinäkuuta 2016

Asiakkaan lämmin suositus: Square Trade

Ostin kevättalvella uuden puhelimen, kun edellinen alkoi jo käydä vanhuuttaan tuskaisen hitaaksi käyttää. Elisan myymälässä saivat ylipuhuttua minut ottamaan uudelle luurille SquareTrade-lisäturvan, sillä sitä sai ensimmäiset kolme kuukautta täysin ilmaiseksi ja jatkossakin hinta oli maltillinen - eikä sopimuksessa ole määräaikaisuutta eli sen voi katkaista päättymään halutessaan vaikka heti ilmaisen kauden jälkeen. Välillä mietin, että pitäisi varmaan käydä tutkimassa, miten sen saisi katkaistua, sillä olen aika tarkka tavaroistani eikä multa ole koskaan hajonnut puhelinta. Pieni kuukausihinta ei kuitenkaan toiminut niin suurena pakotteena, että olisin saanut aikaan. Joskus aikaansaamattomuus on ihan hyvä asia.


Kävi nimittäin sitten niin, että eräällä työmatkalla repussa tapahtui poks, ja maito valtasi kaiken. Ensimmäisenä säikähdin, että miten kävi kymrivihkoni, jossa on loputon määrä muistiinpanoja. Vihko selvisi lievillä kosteusvaurioilla, mutta näennäisen kuivaksi jäänyt puhelin ei päästänyt enää pihaustakaan. Se hukkui maitoon. Ei tippa tapa?

Tässä kohtaa pollassa säteili muistikuva siitä, että jonkinlaista lisävakuutusta tässä maksellaan, mutta mitähän se korvasikaan ja millainen systeemi se nyt mahtoikaan olla - ei nimittäin hirveästi jäänyt mieleen siitä myyntipuheesta. Koska ei sattunut olemaan pankkitunnuksia mukana enkä saanut tehtyä mobiilivarmennetta koska puhelin heitti henkensä, ehdin jo epäillä saanko tarvittavia tietoja Elisan asiakaspalvelusta. Epäilykseni oli kuitenkin turha, sillä parilla klikkauksella ystävällinen asiakaspalveluchattilinja toimitti minut oikeaan osoitteeseen tekemään vahinkoilmoitusta. Vaikka elän suunnilleen älypuhelin käteen liimattuna, en päässyt missään vaiheessa kovin ahdistumaan puhelimen kuolemasta, sillä kolmenkympin omavastuulla minulle luvattiin täysin uusi samanlainen puhelin pikavauhtia. Koska tein vahinkoilmoituksen vasta myöhään iltapäivällä, ei kuriiri ehtinyt ihan seuraavaksi päiväksi kiikuttamaan pakettia odottavaan kätöseeni, vaan "jouduin" odottamaan peräti kahden yön yli. Aamulla uutuuttaan hohteleva paketti odotti jo minua, kun heräsin. Toimitukseen meni siis alle 40 tuntia Briteistä. 


Arvostin erityisesti sitä, että asioimisessa ei tarvinnut vastailla liutaan kysymyksiä tai selitellä tapahtunutta. Kun lisäturva kattaa, se kattaa ja sillä selvä. Kävi vahinko, hupsis. Lähinnä sai esittää toivomuksia että haluaisinko uuden puhelimeni heti huomenna vai kävisikö ylihuomenna paremmin. 

Postauksen kuvat lainattu röyhkeästi SquareTraden sivuilta,
sillä en ehtinyt edes ottaa kuvia todistusaineistoksi.

Nykyaikana kaiken maailman pilvipalvelujen kanssa on vieläpä niin mukava asentaa uutta puhelinta, että suunnilleen kaikki nettiselaimen suosikkeja myöten plopsahtavat paikoilleen automaattisesti, itse täytyy melkeinpä vain muistella että missäs järjestyksessä ne kuvakkeet tuossa näytöllä olivatkaan. Pääsin jatkamaan elämääni älypuhelin kourassa niin sujuvasti, että tuskin huomasinkaan koko tapaturmaa. Veivinsä heittänyt luuri palautettiin kuriirin kyydissä SquareTradelle vastaanottajan kustannuksella ja vahingosta viisastuneena laitan jatkossa puhelimen nyt edes eri taskuun repussa kuin teemaitopurnukkani. Square Tradea makselen jatkossa ihan tyytyväisenä. Sen saa Elisan myymälöistä tai Saunalahden verkkokaupasta ostettuihin uusiin laitteisiin ja tämä postaus on ihan vain tyytyväisen maksavan asiakkaan lämmin suositus.

Sitä luulisi toki, että tällaisesta oppisi varomaan nesteiden kanssa matkustaessaan, mutta ehdin jo toisenkin kosteusvahingon uhriksi. Kävin viikonloppuna Turussa ja shoppasin huomenna koittaviin häihin uuden kivan mekon. Kotimatkalle lähtiessäni nakkasin vesipullon samaan pussukkaan, kun reppu oli syystä tai toisesta ääriään myöten täynnä. Kotona esittelin hankintaani äitylille ja pussissa makoilikin varsin kostea mekkonen, jonka tummat raidat olivat luovuttaneet väriään valkoisille kohdille varsin läikikkäästi. Nakkasin mekon äkkiä pesukoneeseen ja ohjelman loputtua huokaisin helpotuksesta. Ei tarvinnut hakea vielä toista samanlaista. Nyt se pirulainen vain pitäisi silittää ennen huomista lähtöä Helsinkiin. Ehkä sitten tällä reissulla ne nesteet ihan erikseen.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Viikon suosikkikynnet, osa 27

Tämän viikon suosikkikynnet ovat mustat. Synkkä väri syntyi surullisista uutisista maailmalta, ja nyt tuntuu että harva se päivä saisi lakata kynnet mustiksi. 

Lakkasin kynnet mustalla Kikon cremellä nro 275 joka on mielestäni pitkälti täydellinen lakka. Peittää usein jo yhdellä kerroksella ja levittyy nätisti. Se myös leimaa varsin pätevästi. Mustalle cremepohjalle tein kokomustan ranskalaisen manikyyrin kiiltävän ja matan kontrastia hyödyntäen. En ole tätä koristeluideaa itse keksinyt, vaan nähnyt useammankin inspiraatiokuvan aiheesta. 


Käytin apuna tippitarroja ja INM Out The Door Matte -mattapäällyslakkaa. Tämänhän voi tehdä monella tapaa, mutta itse lakkasin ensin koko kynnen mataksi ja lopuksi tipin kiiltävällä päällyslakalla, tai kuten nimettömässä, toisinpäin.


Tällainen kontrastilakkaus ei ole kovin pitkäikäinen, sillä mattaosuudet kolhiutuvat ja korkeakiiltoisistakin kohdista häviää mikronaarmujen myötä kirkkain hohde. Tykkään silti simppelistä ideasta ja on hauskaa, miten näyttävä voi olla pelkällä mustalla ja eri päällyslakoilla tehty ranskalainen manikyyri.

Kierrätin mustan pohjan kollaasissa näkyviin psykedeelisiin leimauksiin. Samaan putkeen tein vielä kolmannetkin mustavoittoiset kynnet, ja kyllä alkoi hetkeksi riittää sitä lajia. Mustavalkoiset mandalaleimat kyllä olivat muuten tosi kivat, ja niillä taitaa olla näistä eniten tykkäyksiäkin.


Sain viritettyä meidän tilapäiskämppään ihan pätevän kuvauspisteen tutuilla valoillani, mutta asento on sen verran eri, että kamera tulkitsee kuvan aina näin kyljellään. En aina jaksa käännellä niitä, taitaa olla ylikova homma. Sopiipa se kynsipose noinkin päin!

Oliko suosikkeja? Ollaanko samaa mieltä?

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Terra by Compagnie de Provence - kasvipohjaista ihonhoitoa

Postaus toteutettu yhteistyössä tuotteiden maahantuojan, S. Luhtalan kanssa.

Saimme SOblogien kanssa hyvin mielenkiintoisia tuotteita testattavaksi. Ranskalaisen Compagnie de Provencen valmistamassa Terra-tuotesarjassa on täysin kasvipohjaisia saippuoita, suihkugeelejä sekä käsivoiteita. Sarjan tuotteita saa laajassa tuoksuvalikoimassa, josta löytyy sopivia vaihtoehtoja niin raikkaista tuoksuista pitäville kuin tuoksuherkillekin. Omaan testipakettiini kuului nestemäinen Marseille-saippua, suihkugeeli sekä käsivoide. Tuotteet ovat parabeenittomia eikä niitä ole testattu eläimillä. Luonnollisestikaan ne eivät sisällä eläinrasvoja.


Hillotun appelsiinin tuoksuinen nestemäinen Marseille-saippua sopii sekä käsille että vartalolle. Meillä tuo päätyy varmastikin käsisaippuaksi piristämään tuoksullaan, joka on todella herkullinen. Pulloihin on ihan syystäkin painettu muistutus siitä, ettei tuotteita ole tarkoitus nauttia sisäisesti. Marseille-saippuan öljyt ovat oliivista ja kookoksesta peräisin eikä siihen ole lisätty keinotekoisia väriaineita. Pesutehoja riittää, mutta ei kuivata ihoa. Tätä voisin kokeilla myös meikkisiveltimien pesuun, johon kiinteä Marseille-saippua on tunnetusti hyvä. Litran pullosta riittää pidemmäksikin aikaa!


Suihkugeeli on ihanan sitruunaverbenan tuoksuinen ja tahtoisin uida siinä. Oliiviöljypohjaisesta saippuasta valmistettu suihkugeeli tuntuu riittoisalta ja tuoksu jää iholle pehmeästi. Suihkugeeliin on lisätty karitevoita hoitamaan ihoa. Tämäkin tuote on parabeeniton ja valmistettu ilman keinotekoisia väriaineita. Mutta se tuoksu, ai että. Sitruunaverbena on niin raikas ja ihana!


Näin kynsiharrastajana ennakkoon eniten kiinnosti käsivoide. Parabeenittomassa voiteessa on käytetty myös oliiviöljyä. Tästä ei pitäisi jäädä rasvaista tuntua käsiin ja minusta tuon väitteen voi kyllä allekirjoittaa. Imeytyy melko nopeasti, joten sopii töidenkin välissä käytettäväksi. On aika kevyt koostumukseltaan, mutta jättää kyllä pehmeän ihon käsiin. Saamani lehmuksenkukan tuoksuinen voide tulee varmasti kyllä käytettyä loppuun, vaikka 300 ml pullo on aika suuri. Olen kyllä levitellyt tätä muuallekin kuin vain käsien iholle. Tuoksu on jotenkin nostalginen, kukkaisesta tuoksusta tulee mieleen joku lapsuuden suihkusaippua. Tätä saisi myös muun muassa sen sitruunaverbenan tuoksuisena ja sellaista tekisi kyllä mieli!


Terra-tuotteita saa Suomessa Stockmannilta sekä valikoiduilta Sokoksilta. Etelä-Pohjanmaalla tuotteita myyvät Sapira Seinäjoella, Sisustus Stars Kauhavalla ja Kokon Alajärvellä. Itse sain tuotteet maahantuojalta testattavaksi blogiyhteistyön merkeissä.

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Lunan oma koppa

Hankin tuossa talvella pari koria säilytystarkoituksiin, niin kai niitä koreja yleensä käytetään. Luna teki kuitenkin varsin pian selväksi, että koreista harmaassa olisi tarkoitus säilyttää lähinnä kissoja, tai ei edes monikossa vaan siinä säilytetään Lunaa, vain Lunaa ja ainoastaan Lunaa. Jouduin ostamaan toisen korin muiden asioiden säilytystä varten, sillä harmaa koppa on Lunan.


Korin tilavuus onkin juuri täsmälleen yksi kilpparikissa. Koria käytettiin aluksi vain istumiseen: Luna kömpi koppaan, laittoi silmät kiinni ja kehräsi onnellisena puoliunessa istuma-asennossa. Makaamaan koppaan ei mahdu, mutta ei sitä ilmeisesti unipesäksi olekaan suunniteltu. 


Luna onnistuu näyttämään kopassa nököttäessään erehdyttävästi karvaista ruukkukasvia. Vähitellen kopan käyttöaste kasvoi ja käyttötapoihin liitettiin myös leikkikalu/piilo. Korin rakosista näkyy kiehtovasti läpi, ja se sopii erinomaisesti vaanimiseen. Paras lisä korileikkeihin on lattiaremontista jäänyt 1,5 cm x 2 cm laminaatinpala, joka pitää ihanaa ääntä liukuessaan lattialla.


Lunan aktiivisuustaso on noussut ihan toiselle tasolle kopan tultua hänen elämäänsä. Saatuaan pikkuveljen tämä pieni prinsessa ei ole leikkinyt samalla tavalla itsekseen kuin ennen, vaan kaikki leikki on hoidettu Nekku-Petterin kanssa. Jos joskus olisikin käynyt niin, että Lunaa alkaa leikityttää, Nekku uteliaana on tullut mukaan leikkiin ja heti veljen liityttyä mukaan Luna on todennut että jaahas, se siitä leikistä sitten. Kopan kanssa Nekkukaan ei pysty häiritsemään täydellä sydämellä hömpöttävää Lundströmiä.


Mikä erikoisinta, kopan saapumisen jälkeen Lunan lievästi ongelmallinen vessakäyttäytyminen on muuttunut säännöllisestä hyvin satunnaiseen. Luna on ehdoton prinsessakissa, jonka arvolle sopii vain suoraan pussista tullut puhdas kissanhiekka, jossa ei ole veljen kakkelinhaisuja. Meillä käytetään kallista ja laadukasta kissanhiekkaa, joka ei haise eikä murusta pissamuruja ympäri laatikkoa. Käytössä on päältä kuljettava laatikko, jossa ilma pääsee vaihtumaan ja se siivotaan joka päivä. Silti Lunan mielestä laatikolla käyminen on ollut varsin vastenmielistä. Kunnes saapui Koppa. Kopan kanssa touhuaminen on niin ihanaa, että Luna on unohtanut olevansa yliherkkänenäinen prinsessa ja käynyt laatikolla kuin normaalit kissat.

Koppa on muuttanut Lunan elämän. Mulla on vielä toinen harmaa koppa olemassa, tosin varastointikäytössä tällä hetkellä. Rakastettu koppa on puolen vuoden ahkeran käytön jäljiltä jo vähän kulahtanut, mutta ainakin toisen saa Luna vielä tuhota. 


Sitten pitää toivoa, että valkoinen samanlainen koppa on yhtä ihana kuin harmaakin. Niitä on vielä varastossa kaksi, jotka onnistuin löytämään. Kesko on ajattelemattomasti ilmeisesti poistanut nämä valikoimista enkä ehtinyt saada enempää varakappaleita. Eivät ymmärrä nähtävästi, että pienet prinsessakissat tarvitsee harmaita koppia.

I ♥ Koppa

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Viikon suosikkikynnet, osa 26

Viikon suosikkikynsien tässä osassa ihmetellään edes vähän värikkäämpiä kynsiä kuin mitkä yleensä eniten allekirjoittanutta ihastuttavat. Ei näissäkään nyt ehkä ihan mitään värien ilotulitusta nähdä, mutta lasken mintunvihreän enemmän väriksi kuin nuden. Ainakaan se ei mene ihan neutraalista. 

Näiden kynsien takana ei ollut oikein minkäänlaista ideaa. Alunperin olisi huvittanut tehdä farkkukynsiä, koska ihastuin uuteen IsaDoran farkkutekstuuriin. En kuitenkaan millään pystynyt tehdä kaksia farkkuja peräkanaa (ensimmäisistä kuva kollaasissa), joten aloitin sitten alusta. Tekstuuri jäi ajatuksena houkuttelemaan ja muistin minttuisan Pierre Renen Sand Effect -lakan nro 04. Ajattelin josko sen voisi yhdistää Colour Aliken uuteen minttuleimalakkaan, mutta olivat sitten ihan eri sävyisiä. Essencen Play with my Mint oli kuitenkin hyvin samansävyinen ja muistin sen peittäväksi, joten ajattelin kokeilla sitä leimaamiseen. Hyvin pelitti ja enää piti keksiä vain kaikki muu. Valkoista - juu, paljaalle kynnelle leimaamista - miksei, hennakuvioita - passaa, vinyyliraitoja - vaikkapas. Eli vähän kaikkea, mutta yllättäen ei liian sekavaa. 


Mattasin leimat ennen vinyylejä ja myös tuon nimettömän valkopohjaisen minttuleiman. Tämä vähän söi minttuleimoilta erottuvuutta tuosta valkoisen päältä, ja sitä oli vaikea saada näkyviin kuvissa kunnolla eikä ehkä näy niin selvästi, miten hyvä väripari Play with my Mint oli tuon tekstuurin kanssa. Mintusta on kyllä vahingossa tullut yksi suosikkiväreistäni kynsillä. Minttutekstuuri tuli viimekesäisen NailDaten lahjapussukassa muutaman muun värin kanssa ja ne on kyllä ihan kivoja. Vähän saisi kimaltaa enemmän, jos multa kysytään. Noissa on nätti shimmer pullossa, mutta se ei näy kovin vahvana kynsillä eikä ainakaan kuvissa. Ainiin, leimat ovat laatalta MJ XXVI, jonka kirppistelin joskus keväällä. Törkeän kiva laatta, voisin käyttää sitä koko ajan.

Viikon muut kynsitouhut näyttävät tältä:


Aika paljon on muuten nyt käytetty sinistä?! Enhän mä tykkää sinisestä? Lisätietoja löytyy tuolta Instagramin puolelta. Tuntuu, etten olisi niin paljon nyt ehtinyt lakata kynsiä, kun käytän kaiken vapaa-aikani nenä kiinni kymrin opinnoissa, mutta jostain tätä materiaalia näihin postauksiin kuitenkin tulee. Ehkä mun vuorokausissa on kuitenkin enemmän tunteja kuin luulen? Vaikka toisaalta nämä harrastukset voi yhdistää siten, että aina voi lakkakerrosten kuivuessa vähän opiskella ja lakkaa levitellessä taas sulatella uutta tietoa. Kielet on kyllä kivoja. 

maanantai 18. heinäkuuta 2016

FindOut-pakopeli: Kuka pölvästi veti oven kiinni?

Seinäjoella ja Ilmajoella toimiva FindOut kutsui meitä SObloggaajia tutustumaan pakopelien ihmeelliseen maailmaan. Olin tästä aika innoissani, sillä en ollut aiemmin kokeillut room escape -pelejä, vaikka ne kuulostavatkin tosi hauskoilta. FindOutilla on toimipiste sekä Rytmikorjaamolla Seinäjoella että Yli-Lauroselan talomuseossa Ilmajoella, ja pääsimme näistä jälkimmäiseen pelailemaan porukalla. Museoympäristö on käsittääkseni ainutlaatuinen Suomessa tällaisena pakopelipaikkana ja historian siipien havina tuo kieltämättä oman lisänsä pelin tunnelmaan. 



Huoneita on Ilmajoen museolla peräti neljä ja Rytmikorjaamolla vielä kolme lisää, joten kokonaisuudessaan FindOut on Suomen suurimpia pakopelikohteita ellei jopa suurin. FindOut Pohojanmaalla tarinoihin on upotettu hippusia historian tositapahtumista ja huoneet sijaitsevat museon tiloissa. Meidät jaettiin ryhmiin, ja minä jäin lukkojen taakse Linda Sofian sekä Tuulian kanssa Isännän huoneeseen, kun joku pölvästi veti vain ulkopuolelta aukeavan oven kiinni! Huhujen mukaan syyttävällä sormella osoitettaisiin minua, mutta en kyllä tunnusta. 



Pakopeli oli äärettömän koukuttava kokemus. Tehtävänä on siis keksiä erilaisten vihjeiden ja päättelytehtävien avulla, miten huoneesta pääsee ulos (ennen kuin äkkipikainen isäntä palaa tässä tapauksessa). Olin itse tosiaan ensimmäistä kertaa asialla ja hetken kesti päästä sisälle pelin sielunmaisemaan: millaisia vihjeitä huoneesta etsitään ja miten niitä hyödynnetään. Aika pian kuitenkin hyvällä tiimillä pääsimme eteenpäin ja jäikin harmittamaan ihan tosissaan, ettemme aivan ehtineet huoneesta ulos! Pienestä jäi kiinni.


Totesinkin, että pakko kyllä palata pakopeliin pian uudelleen, kunhan saan kasattua jonkun sopivan porukan. Museon neljää huonetta suositellaan 2-4 hengen ryhmille ja Rytmikorjaamon Postihuoneeseen pääsee jopa kuuden hengen porukalla ratkomaan arvoituksia. Room escape -peli saa plussaa siitä, että se tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kavereiden kanssa jotain, mikä ei ole urheilua. Se ei vaadi fyysisiä ponnistuksia ja se sopii kaikille. Tykkäsin!

Kuka haluaa lähteä pelaamaan? Joko mennään?

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Viikon suosikkikynnet, osa 25

Tämän viikon kynsisettiin kuuluu sellaiset suosikit, joista en olisi kyllä uskonut olevan suosikeiksi. Vilkuilin leimahommien aikana aika moneen otteeseen kohti X-tran kynsilakanpoistoainepulloa, mutta sinnittelin kuitenkin syystä tai toisesta loppuun, jossa odottikin odottamaton ihastus. Tein leimoja uudella Born Pretty -laatalla BP-36, josta leimat nousivat poikkeuksetta reikäisinä. Aikani tuijottelin reikäleimoja ja mietin, jaksanko oikeasti paikata kaikki reiät siveltimellä, kunnes tajusin että oikeastaan siitä tulee hauskan antiikkinen efekti etenkin näin tuplaleimoilla. Ja antiikkisuus sattuu sopimaan mielestäni tuohon heraldiseen liljateemaan varsin hyvin. Reiät jäivät siis paikkaamatta ja epätäydellisyydestä tulikin oikeastaan koko lakkauksen juju. Joskus näinkin päin.


Tilasin tosiaan kesäkuussa muutaman laatan Born Prettyltä ja ne ovat pääosin toimineet ihan hyvin, niin että mieli tekisi tilata lisääkin. Niissä on kuitenkin tunnetusti paljon laatuvaihteluita ja vähän kyllä harmittaa, että tämä Ranska-laatta ei tunnu toimivan kovin hyvin. Leimaaminen nyt toki on aina vähän planeettojen asennosta kiinni, voihan olla että ensi kerralla siitä saa pelkkää täydellisyyttä.

Leimojen pohjalla on OPI:n Rosy Reflection ja leimaamiseen käytin Konadin valkoista ja tummanharmaata. Mustat mattaglitterit ongin Sally Hansenin Rufflesta. Taas on muuten suosikeissa varsin neutraali sävymaailma. En näköjään voi itselleni mitään!


Olisi tuolla nimittäin vähän väriäkin ollut tarjolla. Näitä viikon muita lakkauksia voi käydä tutkimassa Instagramista, jossa on aina mainittu muutamat yksityiskohdat käytetyistä lakoista ja muista tarpeellisuuksista. Tällä viikolla tykkääjäraati oli muuten samaa mieltä kanssani suosikeista, aika harvinaista! 

Hauskaa viikonloppua lukijoille! Käykö kukaan viikonloppuisin blogeja lukemassa? Puspus!

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Throwback tuesday: Luna

Selasin vanhoja kuvia ja naureskelin ääneen joillekin vauva-Lunan edesottamuksille. Se oli kyllä aika pöpi pienenä! Nykyäänkin se saa hepulikohtauksia ja hömpöttää, enemmän taas kuin aikoihin, mutta esimerkiksi ihan tällaisia pöllönsilmiä ei tule ihan joka päivä vastaan:


Sitten tämä yksi kuva, joka herätti aikoinaan varsin paljon hilpeyttä. Mari osti Lunalle lahjoja ja minä ruoja yritin ottaa niistä kuvia, vaikka Luna olisi jo tarvinnut ne! Voi pientä kissaparkaa :D


Luna on aina ollut ihan naurettavan nätti typykkä. Sen pieni punainen nenä vaihtaa väriä hömpötystason mukaan. Onneksi Nekku-Petteri hömpöttää Lunan kanssa joka päivä. 


Pakkasin eilen kissojen valjaat mukaan, että pääsevät ulkoilemaan, kun muutamme huomenna kuukaudeksi isukin ja äitylin luo. Viime kerrasta onkin aikaa, pääsee varmaan ensimmäisenä säätämään valjaita suuremmiksi ennen kuin voi suunnata ulos. 


Tyttökissat ja etenkin kilpparit tuntuvat olevan aika kipakoita persoonallisuuksia. Luna oli jo pienenä hyvin vahvaluonteinen ja tietää edelleen kyllä tasan tarkkaan, mitä haluaa. Se on myös ärsyttävän fiksu ja keksii keinot vaikka mihin. Kaikesta aivokapasiteetistaan huolimatta se ei ymmärrä syy-yhteyttä sen välillä että kun kiipeilypuussa makaa kaula kovaa reunaa vasten, alkaa yskittää. Vakiokuvio toistuu lähes joka ilta iltarallituksen yhteydessä. No, ei kaikkea voi hoksata.


Mauau vaan. Lundströmi taitaa saada tänään muutaman ekstrasuukon näiden kuvien takia, voisiko olla söpömpi elukka?

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Viikon suosikkikynnet, osa 24

Ihan vain näin alkuhuomautuksena, että lohikäärmekynnet toimii kyllä aika tehokkaasti! Kuka olisi uskonut, että Wales on EM-kisoissa välierissä? Paitsi siis kaikki me Wales-fanit, mutta kuka meistäkään ihan oikeasti? Final four baby!

Tällä viikolla päätin, että mulla on kahdet suosikit. Tykkäsin näistä molemmista tosi paljon, vaikka molemmat oli vähän vahinkoja. Tein nämä ensimmäiset, nudea nudella ihan vain koska olin swatchannut tuntikaupalla eräitä lakkoja ja halusin ihan vain jotain nopeaa. Tarkoitus oli siis alunperin vain laittaa tuo nätti nude, Kikon Velvet Satineihin kuuluva Butter kynsille ja jatkaa matkaa muualle kuin kynsipöydän ääreen. Koostumus kuitenkin yllytti testaamaan ihan nopeasti, mitenhän kävisi jos sillä leimaisi... Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Lakka itsessään kuivuu mattapintaiseksi, joten laitoin väliin kiiltävän päällyslakan ja sen päälle leimasin mattaleimat. Tämän piti olla ihan vain pikainen testi, joten valitsin pöydällä lojuneen laatan (MoYou Londonin Kaleidoscope 03) ja leimasin siitä joka kynteen eri kuvion. Idea toimi hämmästyttävän hyvin. Tykkäsin! Vaikka toki asetin samalla itselleni kevyen haasteen noin niinkuin valokuvaamisen kannalta :D Oli pakko ottaa lyhyemmällä valotusajalla, etä sai nuo kuviot nousemaan esiin. Sormien iho näyttää lähinnä purppuraiselta, mutta katsotaan vain niitä kynsiä, verenkierrossa ei pitäisi olla häikkää.



Nudea nudella oli kyllä vähän kevään teemaväritys, mutta nyt kesemmällä on värejäkin päässyt käyttöön. Silti viikon toisissa suosikeissa ei nyt varsinaista värien ilotulitusta tule esille. Sain uusia Pueenin laattoja ja suunnittelin erään nätin kuvion pohjalta mustakultavalkoiset leimaushässäkät. Tuo kyseinen kuvio ei sitten oikein toiminutkaan haluamillani lakka-leimasin-yhdistelmillä, joten vaihdoin lennosta toiseen kuvioon Pueenin laatalta 047. Leimasin mustalle valkoisella ja kultaisella, valkoiselle kultaisella ja mustalla ja kultaiselle valkoisella ja mustalla. Olin aluksi sitä mieltä, että näistä tuli nyt kyllä niin järkyt, ettei kehtaa edes julkaista missään. Lopulta kuitenkin aloin tykätä niistä tosi paljon. Ei yhtäkkiä tule mieleen, että olisin nähnyt toisia vastaavia missään! 


Kaikessa outoudessaankin päädyin siis ihastumaan näihin. Väriyhdistelmä on kyllä kiva: metallia, mustaa ja valkoista voisi yhdistellä jatkossakin. Musta creme on Kikon 275, valkoinen creme on Essencen Wild White Ways ja kultainen on IsaDoran Golden Sparkles. Leimoissa puolestaan käytin Konadin mustaa ja valkoista sekä Essien Good as Goldia

Muut viikon askartelut näyttivät tältä:


Instassa olen jaaritellut noista vähän tarkemmin. Uusia laattoja on kyllä käytetty ahkeraan, taitaa kaikissa noissa olla kuvio joltain uusista laatoista, joita innostuin kaikennäköisistä aleista tilaamaan. Hups.

Nyt olen suunnilleen kirinyt nämä kynsiasiat ajan tasalle. Jatketaan ensi viikolla toivottavasti taas enemmän normirytmissä :)