keskiviikko 17. elokuuta 2016

Kissat ulkoilemassa

Meidän pienet kissaeläimet eivät ole mitään suuria ulkoilmaelijöitä. Kerrostalossa elelevät karvavarpaat eivät ymmärrä luonnosta juuri muuta kuin kesällä ikkunan takana lentelevien lintujen ja kärpässaalistuksen verran, mutta aina välillä julma emäntä lyö heille valjaat niskaan ja heittää ulos karuun maailmaan. 

Kun vietimme kesällä kuukauden vanhempieni hellässä huomassa mukavien ulkoilupuitteiden keskellä, pääsivät kissatkin haistelemaan nurmikkoa ja kokeilemaan, miltä ulkoilma oikeasti tuntuu. Nekun ensimmäinen, toinen ja kolmas reaktio oli kääntyä nopeasti kantapäillään ja kipittää takaisin sisäovelle sen näköisenä että nyt kuulkaa ei luonnistu meikäläiseltä tämä homma laisinkaan. Neljännellä kerralla (kun nostettiin se vielä takaisin nurmelle) pikkumiehellä yhtäkkiä leikkasi että hetkonen, ne lintuhommat, nehän taitaa elää tällä puolella ikkunoita ja seiniä. Ja ne lintuhommathan mua kiinnostaa. Pupu poistui pöksyistä, ja sininen kissaherra rohkaistui tutkimaan pihaa.


Aina, kun noita kissoja ulkoiluttaa, alkaa hirvittää että nytköhän ne keksivät sen ulkoilun ihanuuden ja alkavat vaatia ulospääsyä kovinkin vaativaan sävyyn. Nekku viihtyy sisätiloissa senkin jälkeen, kun on päässyt tutkimaan ulkomaailmaa, mutta Lunalla usein esiintyy lieviä pakotaiteilijan piirteitä. Hänhän osaa myös avata ovia, joten lukkojen kanssa pitää olla erityisen tarkkana. 


Muutamaan otteeseen ulko-ovesta ehtikin kuukauden aikana vilahtaa valkoinen karvasalama, mutta ei se omatoimisesti saanut ovea auki. Sisäkissa pihamaalla jähmettyy aika tehokkaasti metrin päähän ovesta ja on helppo siepata kainaloon ja palauttaa takaisin seinien sisäpuolelle. Lunaakin kiinnosti enemmän terassilaudoituksella tassutteleminen eikä niinkään pihahiekan yli loikkiminen, joten kauas ei karkulainen päässyt. Valjaiden turvin käytiin tutkailemassa vähän oravien ja lintujen jälkiä kauempanakin. On ne aikamoisia seikkailijoita. Ehkä ensi kesänä taas kerran käydään ulkona :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro!