maanantai 31. lokakuuta 2016

Halloween-kynnet Eppu Normaalin tapaan


Hauskaa halloweenia kaikille! Viimeistä viedään Kynsiblogien halloween-teemakuussa ja minä päätin askarrella jotain muuta kuin kurpitsoja tai hautausmaita: sain inspiraationi Frankensteinin hirviöltä, eli Eppu Normaalilta. Eppu kun tunnetaan hehkeän vihreästä ihonsävystään sekä siistein tikein kokoonkursitusta kehostaan, niin kynsillekin piti päätyä jotain vihreää sekä tietenkin niitä siistejä tikkauksia - tämähän sopii meikäläisen vapaalla kädellä taiteilun tasoon erinomaisesti. 


Lakkauksessa on pohjalla lähes aina ranskalaisessa manikyyrissä käyttämäni Lumenen Runoni/Poetry, jota jaksan hehkuttaa aina. Tätä hamstraan varmaan ikuisesti, pari varapulloa pitää olla ettei ala ahdistaa. Vihreät monsteritipit lakkasin ranskisvinyylien avulla, vaikka epämääräisempikin raja varmaan olisi sopinut aiheeseen. En osannut oikein aluksi päättää, mikä vihreä olisi paras vaihtoehto, joten tein kompromissin ja kuivasudin lakkoja lopulta sekaisin. Pohjalla on Kikon 391 Grass Green, jonka päälle sudin lähes kuivalla sudilla Zoyan Jacea ja Kikon kanariankeltaista 355 Canary Yellow'ta. Tikit on niin ikään piirrelty paikoilleen Kikon lakalla, mustalla 291 Blackilla.


Nimettömän tikkaukset on kuitenkin leimattu paikoilleen. MoYou Londonin Gothic 03 -laatalla on tuollainen tikki-/piikkilankakuvio, julistan sen tikkikuvioksi nyt ja käytän piikkilankana ehkä myöhemmin. Halusin testata, kumpi on kivempi, mattainen vai kiiltävä pinta, ja matta voitti. Väliin laitettu päällyslakka vähän levitti mustia koristeluja, mutta tuumasin sen oikeastaan sopivan ihan hyvin tähän lookiin ja annoin olla.


Uudeksi suosikkimattapäällyslakakseni on kovaa vauhtia kipuamassa Kikon Matte Effect Top Coat. Pullo on aika hiljan avattu, joten en vielä osaa sanoa, alkaako se iän myötä tehdä valkoisia pilkkuja. Mutta tykkään siitä tällä hetkellä enemmän kuin INM Out The Door Mattesta, sillä jälkimmäinen tahtoo kutistaa mulla lakkauksia. Kiko se vain hoitaa sen mattaamisen ja jättää kutistamiset sitten muiden hommaksi.

Tämänvuotiset teemalakkaukset jäivät halloweenin osalta kohdallani kahteen. Niistä toisia voi käydä kurkkimassa Instagramissa, mutta mitään uutta niissä ei nähdä. Kopioin nimittäin oman ideani viime vuodelta. Härski ideavaras! Nyt jatkan halloweenjuhlistuksia, palataan taas pian! 

tiistai 25. lokakuuta 2016

Who wore it better

Ei ole varmaan kenellekään jäänyt epäselväksi, että olen täysin koukussa Snapchatin filttereihin. Täysin normaali 30+ ilmiö. Ja tykkään kyllä muutenkin snäpistä, ainut vaan ettei mulla ole seuratuissa mitenkään ruuhkaa, kun en oikein tiedä ketä seuraisi. En ihan randomeita vaan oikein jaksa edes lisätä, vaikka toisaalta juuri muutamasta ihan randomista on tullut suuria suosikkejani. Kuka siellä ruudun toisella puolella snäppää? Voisitteko lisäillä @kynsitic ja kertoa ketä olette, niin saisin lisää aikaa tuhlattavaksi somessa? Plussaa eläinsnäpeistä ♥

Itsehän tuotan siis todella korkealaatuista sisältöä Snapchatissa. Tänäänkin olen esimerkiksi postannut kuvan paperinpalasta, jossa on 10 kirjainta sekä videopätkän sormesta, joka tekee kuvioita tuolle paperinpalalle. (Kouluratsastajat ehkä voivat samaistua tähän asiaan, joka monelle muulle jäänee mysteeriksi. Opettelussa seuranmestaruusohjelma pyhäinpäivälle - ei paineita mestaruutta puolustavalle ratsukolle, eeeeeii...) Katselin tuossa puhelimeen tallentunutta materiaalia, josko siitä saisi vaikka jonkunlaista kuulumispostausta aikaiseksi, mutta noin 8/10 kuvasta sisälsi jonkun hassunhauskan snäppifiltterin. En sitten jaksanut tehdä snäppifiltterikoostetta - mutta tämä helmi oli pakko saada jakaa. Who wore it better?


Lunan kasvot sopivat snäpin kasvontunnistukseen ja siitähän saa revittyä paljon riemua. Ehkä liikaakin, jos Lunalta kysytään. Nekun piirteistä ei erotu nenät ja suut, kun kaikki on samanväristä, joten pikkumies saa jäädä rauhaan tältä osin.

Tuliko hyvä myyntipuhe? Joko lisäsit? Tai jos tiedät jotain mahdottoman hyviä snäppitilejä, anna ilmi! 

tiistai 18. lokakuuta 2016

Viikon suosikkikynnet, osa 36

Syksylook ja jälleen pari Jolifinin lakkaa tyrkätään tänään ihmisten ilmoille. Tuntuu, että etsin aina täydellistä nudea cremeä, vaikka oikeastaan olen sellaisen löytänytkin. Tykkään neutraaleista lakoista enkä voi vastustaa ainakaan euron hintaan sellaisten kokeilemista. Tämä söpö ei-ihan-täydellinen nudelakka on Jolfinin Nude Cream, ja laadultaan se kyllä vakuutti, vaikka sävy ei ihan täsmälleen olekaan oikea. Tulipa testattua, ja saa jäädä meille asumaan! Nuden kaveriksi valkkasin oranssin Pure-Papayan, joka vaati vielä kolmannenkin kerroksen kunnolliseen peittävyyteen, neljäskään ei välttämättä olisi liikaa (paitsi mulle, joka en jaksa odotella oikeasti niin monen lakkakerroksen kuivumista). 


Lirumman värisissä lakoissa on se hyvä puoli, että niillä saa tehtyä hyviä liukuvärejä, kunhan jaksaa töpötellä tarpeeksi moneen kertaan.


Tuolla liukuvärin seassa on vähän jotain nöyhtääkin, mutta ei haitannut, kun päälle tuli leimat. Halusin jonkun kivan lehtikuvion ja nämä viininlehdet löytyivät laatalta W210. Leimasin kaikki kynnet ja yritin saada kaikkiin vähän erilaiset asetelmat. Leimauslakkana käytin Kleancolorin Metallic Orangea. Metallic-sarjan lakat leimaavat kaikki aivan erinomaisesti, mutta en käyttäisi niitä missään tapauksessa suoraan kynnelle värilakkana. Värjäävät nimittäin erittäin tehokkaasti. Mun decal-matto on esimerkiksi keväällä pinkillä leimaamisen jäljiltä edelleen osittain pinkihtävä, kiitos Metallic Pinkin. Mutta joo, hyviä leimaamiseen ovat. Ostin nämä kirpulta hyvään settihintaan joskus aikoja sitten.


Mulla ei meinannut olla ensin mitään sanottavaa näistä kynsistä tai yhtään mistään muustakaan. Päässä suhisee viikonlopun jäljiltä aika tehokkaasti, enkä viittaa nyt mihinkään ekstrarailakkaisiin pirskeisiin, vaikka Turussa pääsinkin taas käymään. Ehkä käytin kaiken aivokapasiteettini riman kirkkaasti alittavien juttujen keksimiseen?

Viikon muut lakkailut näyttävät tältä:


En kyllä keksi niistäkään pahemmin mitään sanottavaa, joten viison suosiolla tuonne Instagramin suuntaan lukemaan niistä enemmän. Aivan kivan näköinen setti kokonaisuudessaan. 

P.S. Nekku voi hyvin. Hyppyyttää siskoaan aivan entiseen tapaan.

tiistai 11. lokakuuta 2016

Kissinpoika sairastaa

Nekku-Petteri alkoi viikonloppuna oireilla suustaan. Naureskelin ensin suusta valuneelle kuolavanalle, että kylläpäs pikkumies nyt nukkuu sikeästi, kun tuolla lailla kuolaa unissaan. Pian huomasin kuitenkin ettei nyt taida olla ihan kaikki kunnossa, kun kissa nukkui kuolalammikossa ensin nojatuolilla, sitten sohvalla ja vielä kissanpuussakin. Netin kissafoorumien tiedot viittasivat nielutulehdukseen, ystävän kokemukset ientulehdukseen ja snäppikaverin kokemukset puhuivat lievän myrkytyksen puolesta. 


Sunnuntaina tilanne oli jo parempi, eikä soininsininen kissaherra enää kuolannut lammikkokaupalla, mutta kuolasi kuitenkin. Pirteystaso oli ihan normaali, leikki ja ruoka maistuivat entiseen tapaan, ainut oire oli tuo mystinen syljeneritys. Päätin soittaa maanantaina heti klinikan auettua eläinlääkärille, että saan varmuuden. Sain nopeasti ajan ja pääsin Seinäjoen raviradalla sijaitsevalle Evidensialle jo puoli tuntia avaamisen jälkeen kissa kainalossa. Aidosti välittävän oloinen eläinlääkäri tutki Nekkua ja kertoili todennäköisistä vaihtoehdoista. Vaikka tiesin, ettei tässä nyt mikään hengenhätä ole, sydänalasta riipaisi kun kissa rauhoitettiin ja vietiin toimenpidehuoneeseen. Suun tutkimuksen ohella eläinlääkäri lupasi samalla kertaa putsata hammaskivet, kun kissa joka tapauksessa oli rauhoitettuna. 


Lopputulema oli kaikista kauhukuvista huolimatta ehkä paras mahdollinen. Eläinlääkäri löysi Nekun kitalaen takaa pienen limakalvohaavan, joka aiheuttaa kuolaamisen. Se ei vaadi lisähoitoa tai kuureja ja paranee itsestään. Jotain lienee järsinyt ja saanut naarmun nieluunsa. Puolen tunnin pyrähdys klinikalle tuli maksamaan 120 euroa, mutta helpotuksen tunteelle ei kyllä voi laittaa hintalappua. Parasta on, että löytyi joku syy, sillä ärsyttävintä olisi elää epätietoisuudessa oireiden aiheuttajasta.

Nekun suosikkipaikoilla on nyt pyyhkeitä, sillä oireet voivat vielä muutaman päivän jatkua :D Vaikka toisaalta ihan sama, jos on kissankuolalammikko nojatuolilla. Kunhan kissavauva on kunnossa ♥

torstai 6. lokakuuta 2016

Viikon suosikkikynnet, osa 35

Tällä viikolla tuli tehtyä sekä ihan ykkössuosikit pitkästä aikaa että totaalinen floppi ja vielä juhla-/kannatuskynnet äkillisesti iskeneen inspiraation voimalla. Ja parit muut ihankivasarjalaiset, jotka eivät herätä kummempia tunteita. Aloitetaan niistä suosikeista ja ängetään ne flopit kollaasiin häpeämään.

Suosikkiosastolla ihan vuoden kärkikahinoihin nousi nimittäin vähän yllättäen viininpunaista ja pinkkiä yhdistävä lakkaus, jonka en siis odottanut olevan niin kiva kuin mitä se oli. Olen nyt yrittänyt käyttää heti vähän aikaa sitten poisto-osastolta eurolla hamstraamiani Jolifinin lakkoja, ja ihastunut niihin melkeinpä kaikkiin kovasti. Harmi etten ole aiemmin tajunnut näiden ihanuutta, tämän jälkeen niitä kai ei Suomesta ainakaan saa enää. Upea viininpunaisen sävyinen Dark Orchid sai kaverikseen Lumenen Roosa nauha -tekstuurin, joka sattuu olemaan varsin ajankohtainenkin lakka taas näin lokakuussa.


Tein kalanruotokuvion Minailsin Mivinyls Fishtail -sabluunalla. Alunperin suunnitelmaan kuului tehdä kuvioita useampaan kynteen kuin yhteen, mutta huomasin kokonaisuuden näyttävän hurjan kivalta jo tässä vaiheessa. Joten kerrankin osasin lopettaa ajoissa enkä änkenyt kynsille liikaa tavaraa. 


Roosa nauha -lakka oli mulla myös testaamattomissa. En oikein olisi uskonut, että roosa ja viininpunainen sopisivat näin hyvin yhteen. Siksi tämä kokonaisuus jotenkin pääsikin yllättämään - ajattelin aluksi että tästä tulee nyt sellainen peruskiva. Jotenkin viime aikoina vähemmän tullut sellaisia huippukohtia tässä harrastuksessa, joten kiva välillä yllättyä positiivisesti! 


Kuvista huomaa hieman, miten tumman lakan ja vinyylin päälle levitetty tekstuuri on vähän eri värinen kuin mitä se on omillaan. Livenä tuota eroa ei kuitenkaan huomannut, joten ei välitetä siitä! Kauniisti kimalteleva tekstuurilakka voisi päästä kyllä toistekin ulkoilemaan nyt Roosa nauha -kampanjan aikana.


Miten nuo värit sopii noin hyvin yhteen? Saako tehdä samalla kaavalla monta kertaa itselleen suosikkikynnet jos tahtoo? ♥

Viikon muiden kollaasissa on tosiaan vähän sitä ja tätä:


Ylärivin ihankivasarjalaisten lisäksi tuotannosta löytyivät totaalisesti flopanneet multichromekynnet, jotka kerta kaikkiaan kieltäytyivät valokuvamallina toimimisesta sekä Yön ritareiden sarjanousun kunniaksi askarrellut Batman goes Football -kynnet. Huonommalla viikolla nuo olisivat voineet olla ykköspaikalla suosikkilistalla, mutta eivät sentään päässeet näiden suosikkien ylitse. Jos kaikki olisi niin helppoa kuin noiden kynsien tekeminen, maailmassa pääsisi aika vähällä. Hyvä musta creme, kerrasta onnistuneet, reiättömät leimat, jotka vieläpä nousivat virheettömästi kirkkaalla leimasimella eli ne pystyi kohdistamaan hyvin - what's not to like? Inspiraatiokin tuli kuin salamana, turhia jahkailematta ja pohtimatta. Keep calm and call Batman ja lepakot ovat MoYou Londonin Rebel 04 -laatalta, jalkapallokuvio Konadin Square 05:ltä, joka on kaikkien futisfanien/futisvaimojen pakkohankinta. (Itse olen molempia, mutta kyseisen joukkueen kohdalla vain ensiksimainittua, toim. huom.) Tämä futisfanitus on tosiaan nyt lähtenyt ihan uuteen nousuun, mistä ehkä kertoo se, että tosiaan täältä Vaasan piirin alueelta asti pitää katsoa Turun piirin vitosdivaripelejä henkeä pidätellen... Mutta minkäs sitä ihminen hulluudelleen voi. Tosin saisi se futsal-kausi jo alkaa, ei tarkene enää kentän laidalle ilman pilkkihaalareita.

Kollaasin kynsistä voi lukea tarkempia tietoja Instagramin puolelta. Raati on valinnut Yön ritarit suosikiksi näistä, enkä heitä siitä syytä. Hyvä valinta. Mitäs blogiraati tuumaa, menikö valinta oikein?

maanantai 3. lokakuuta 2016

Shake it baby

On vähän sellainen tunne, että olen käyttänyt kaiken aivokapasiteettini töihin. Saatan tuijottaa näyttöä tajuamatta siitä yhtään mitään ja simppeleihinkin hommiin saa käytettyä aikaa tuplasti normaaliin nähden, kun päässä lyö tyhjää. Ihmettelin tuossa, miksi nyt käsiä niin tärisytyttää, kunnes tajusin unohtaneeni syödä. Tiedättehän tämän:


Välillä käy ilmi, että ilmeisesti myös kääntäjä tarvitsisi jotain muutakin poltttoainetta toimiakseen kunnolla. Sanoo hän ja syö nyt sitten tässä samalla.

Ajattelin nyt kuitenkin tärisevin käsin ja tyhjää lyövän pääkoppani kera kirjoitella vähän viime aikojen kuulumisia. Kiirettä pitää, mutta onneksi elämässä on muutakin kuin työt.


1. ... kuten jalkapallo! Viime aikoina tämä futisfanius on kyllä päässyt taas nousemaan ihan entisiin mittoihinsa ja varmaan ylikin. Olin teininä ihan armoton jalkapallodiggari ja tiesin kaikista joukkueista kaiken. Välillä innostus laantui, mutta taas se on löytynyt. Silti en voi allekirjoittaa väitettä jalkapallon kuninkuudesta lajien huipulla - futsal on nimittäin kuningaslaji. Olisipa jo futsal-kausi! (Kuvassa pelataan muuten OmaSP-stadionilla Seinäjoen derbyä, jossa tietenkin voittajaksi selviytyi punapaitainen Sisu-Pallo.) 
2. Ja kymri taitaa olla kuningaskieli. Olen aika varma, etten voi enää kovin kauaa elää ilman tuota kuvassa komeilevaa opusta. Ihan vinkkinä kaikille joululahjaideoita pohtiville (toki kaikki näin lokakuun alussa jo painiskelevat näiden asioiden parissa).  


3. Onnistuin tekemään eräänä päivänä täysin oranssia ruokaa, joka oli lisäksi hämmentävän yliterveellisen näköistä. Käytin kyllä ihan oikeaa kermaa, joten linssipasta ja härkäpapuproteiinivalmiste saivat edes vähän vastusta.
4. Lyhensin tosiaan kynsiäni ja niiden uusi outo pituus piti tallentaa. Nyt tuntuu jo että ovat kasvaneetkin tuosta vaikka kuinka. 


5. Prinsessa Luna aiheuttaa pikkuveljineen niin paljon iloa ♥ Kuinka ihania ne voikaan olla ♥ Katsokaa nyt tuota pientä valkoista masua ♥
6. Onnea on myös työt, joissa voi käyttää jumppahousuja! Jumppahousuelämää päivät läpeensä ♥


7. Käväisin kampaajalla lyhentämässä myös hiuksistoa. Kampaaja sai askarreltua sporttiset letit, jollaisista muuten vain haaveilen. En nimittäin jaksa yhtään panostaa lettikampausten opetteluun - vaikka kuinka tykkäisin niistä. Ehkä vielä joskus maltan käyttää aikaa siihenkin, mutta nyt tuntuu tärkeämmältä opetella kelttikieliä ja askarrella kynsiä vapaa-ajalla. 
8. Ja toki lenkkeillä. Syksy on kyllä hurjan kaunis nyt, vaikken tunnustaudukaan vuodenajan suurimmaksi faniksi. Kevät ja kesä ovat mun suosikkeja.


9. Syksyn kunniaksi hankin kuitenkin illan pimeitä pyöräilymatkoja ja lenkkejä varten ysärispaceman-liivin. Tästä tulee oikeasti niin pahasti se Babylon Zoon biisi mieleen! Avaruusnainen tai ei, ainakin luulisi näkyvän nyt pimeällä. 
10. Sama salamalla. Liivi on Hööksiltä ja jos tarvitset samanlaisen, kurkkaa tänne.


11. Viikonloppuna elin vahvasti Turku-kuplassa. Näin unia turkulaisen vitosdivarijoukkueen ratkaisevasta sarjapelistä ja aamulla kuulin, että sen voisi katsoa Youtubesta streamina. No kyllä kiitos, pakkohan se on katsoa, kun uniin asti änkevät. Tasapeli riitti nousuun divaria ylemmäs, ja ensi kesänä heiluttelemmekin Trio Aivohalvauksen kera huiveja nelosen peleissä :D Kaikkea sitä. Ja ihan tosissaan piti jännittääkin. Hullu mikä hullu.
12. Varför Paris, vi har jo Åbo - he kysyvät ja minä vastaan marismilla: ota monta ota kaks. Ei ole pakko valita, voi ottaa molemmat! Lokakuussa Turkuun ja marraskuussa Pariisiin. Näillä lentojen hinnoilla voin vieläpä kertoa, ettei ole juuri eroa lompakon kannalta, kumman valitsee. Louvre mä tuun mä tuun! Jätin huhtikuussa rakkaan museoni ilman visiittiä ja olen katunut sitä kohta puoli vuotta. Ensi kuussa korjaan tilanteen. Eihän sitä tiedä jos se Mona Lisa vaikka olisi vähän erilainen tänä syksynä kuin viime vuonna... En tiedä miksi, mutta ilman Louvrea ei Pariisin-matka vain tunnu oikealta. Löövre.

Nyt minusta tuntuu oikealta laittaa tietokone säppiin! Katsellaan kynsijuttuja taas seuraavaksi.